Kallankarit

Kallankarit
Kaljaasi Ansio Maakallan satamassa kesällä 2013.
Kaljaasi Ansio Maakallan satamassa kesällä 2013.
Maantiede
Sijainti Perämeressä noin 16 kilometriä mantereelta.
Koordinaatit 64°19′00.0″N, 023°30′00.0″E
Merialue Perämeri
Infobox OKNimi-testi OK

Kallankarit eli Maakalla ja Ulkokalla sijaitsevat Perämeressä 16 kilometriä mantereelta[1] Kalajoen kaupungin edustalla. Saarilla on yhä kalastajien tukikohta, ja kesäisin ne ovat suosittuja matkailukohteita.

Kallankarien erikoisuus on niiden luonnon lisäksi saarten itsehallinto, jonka "ylintä päätäntä- ja tuomiovaltaa" käyttää karikokous. Itsehallinto on peräisin Ruotsin vallan ajalta ja pohjautuu kuningas Aadolf Fredrikin vuonna 1771 säätämään hamina-ordningiin, jossa karien hallinto määrätään kalastajien huostaan. Karikokous kokoontuu vuosittain Jaakonpäivää, 25. heinäkuuta, lähinnä olevana sunnuntaina.[2] Maanmittauslaitos on todennut, että saaret omistaa Suomen valtio, mutta kuninkaallisen asetuksen nojalla Maakallan hallinta on luovutettu kalastajille.[3] Oikeudellisesti Kallankarit eivät kuitenkaan kuulu Suomen itsehallinnollisiin yhteisöihin tai organisaatioihin, toisin kuin esimerkiksi Ahvenanmaa.[4]

Maakallan kirkko on sopivalla säällä nähtävissä rannikolta, esimerkiksi Kalajoen hiekkasärkiltä.[5]

Nähtävyyksiä

  • Maakallan kirkko, kahdeksankulmaisen puukirkon on rakentanut kalajokinen Simon Silvén vuonna 1780[6]
  • Kirkon tuntumassa sijaitseva pieni pappila on 1780-luvulta.
  • Kalastusmuseo[7]
  • Ulkokallan majakkasaari

Lähteet

  1. WSOY Iso tietosanakirja 6, s. 17, WSOY 1997 ISBN 951-0-20163-4
  2. Kallankarit: Näille kauniille kareille Ruotsin kuningas määräsi itsehallinnon 1780-luvulla - ja se pätee yhä Retkipaikka. Viitattu 4.1.2017.
  3. Kaikuja Kallasta Kirjastovirma. Arkistoitu 15.7.2015. Viitattu 29.1.2012.
  4. Itsehallinto Suomi.fi. Viitattu 29.1.2012.
  5. Kallalla itsehallinto 1700-luvulta alkaen ts.fi. 10.6.2008. Viitattu 18.10.2023.
  6. Alajoki, Sari: Kalajoki – Rakennusperintöä ja kulttuurikohteita – Kalajoen kirkko ympäristöineen Keskipohjalaisia museoita. Arkistoitu 28.12.2013. Viitattu 8.7.2013.
  7. Kalajoki – Kalastusmuseo Maakalla Keskipohjalaisia museoita. Arkistoitu 28.12.2013. Viitattu 8.7.2013.

Aiheesta muualla

  • Valloita Kalajoki! Visit Kalajoki. Viitattu 22.5.2020.
  • Kallakarien kalastajatukikohta Museovirasto – Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Viitattu 22.5.2020.
  • Sälynoja, Juhana: Suomen vanhin itsehallintoalue Kallankarit unohtui EU:n ulkopuolelle Yle Elävä arkisto. 30.10.2015. Viitattu 22.5.2020.
  • Maa­kal­las­ta ei tule tu­ris­ti­ry­sää Kaleva.fi. 24.7.2006. Viitattu 22.5.2020.
  • Kallankarin valtio, Suomen Kuvalehti, 10.11.1934, nro 46, s. 16, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  • Kallankari yksinäinen pienoisyhteiskunta, Seura, 17.08.1938, nro 33, s. 42, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  • n
  • k
  • m
Kalajoki
Historia
  • Ikalaborgin vapaaherrakunta
  • Raumo Glasbruk
  • Kalajoen kapina
Kalajoen vaakuna
Kylät ja kaupunginosat
Kalajoki
Himanka
Rautio
  • Alapäänkylä
  • Kärkisenkylä
  • Rautionkylä
  • Typpönkylä
  • Ylipäänkylä
Luonto
Talous
Kulttuuri
Seurakunnat
Urheilu ja liikunta
Urheiluseurat
Liikuntapaikat
  • Hiekkasärkät Areena
  • Himangan urheilukenttä
  • Kalajoen jäähalli
  • Merenojan liikuntakeskus
  • Merenojan liikuntahalli
  • Raution urheilukenttä
Koulutus
Liikenne
Muuta