Turun verilöyly

Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata.
Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.

Turun verilöyly oli Turun Vanhalla Suurtorilla 10. marraskuuta 1599 toimeenpantu joukkorangaistus, jossa mestattiin 14 Kaarle-herttuan (myöhemmin kuningas Kaarle IX) Suomessa vaikuttanutta vastustajaa. Sigismundin ja Kaarlen valtataistelussa Kaarle löi Sigismundin joukot Ruotsissa Stångebron taistelussa 1598 ja teki sen jälkeen retken Suomeen, jossa hän nujersi vastarinnan ja mestautti säätyjä kuulematta Suomen johtavia aatelisia. Oikeudenkäynti Sigismundin kannattajia vastaan käytiin Turussa, josta mestaukset ja vangitsemiset ulotettiin muualle maahan. Kaarlen tavoitteena oli Sigismundin suomalaisten kannattajien murskaaminen. Tuomioiden seurauksena Suomen poliittinen asema heikkeni huomattavasti, sillä kuninkaaksi noussut Kaarle piti maan johtavia aatelisia epäluotettavina.

Suomen kuningasmielisten varsinaiset johtajat Arvid Stålarm ja Aksel Kurki saivat kuolemantuomion, mutta poliittisista syistä heidät vietiin vangittuina Tukholmaan. Nimekkäimpiä mestattuja olivat:

Krister Martinpoika Björnram
Sten Fincke, Hämeen linnan päällikkö
Johan Fleming, Klaus Flemingin poika
Olavi Klaunpoika, Klaus Flemingin avioton poika
Hartikka Henrikinpoika, Vuolteen säteriratsutilan omistaja
Niilo Iivarinpoika, oletetusti Iivar Maununpoika Särkilahden avioton poika^[1]
Mikael Paavalinpoika Munck, Vehmaan Nuhjalan säteritilan omistaja ja Turun linnan alipäällikkö
Sigfrid Sigfridinpoika, huovipäällikkö.

Lähteet

Uusi tietosanakirja, Tietosanakirja oy 1960–1966.^{lähde tarkemmin?}
Nenonen, Kaisu-Maija & Teerijoki, Ilkka: Historian suursanakirja. Juva: WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.

Viitteet

↑ Tor Carpelan: Finsk biografisk handbok, nide 1, s. 2077. G.W. Edlund, 1903.

Suomen historia

Suomen esihistoria

Kivikausi	Mesoliittinen kausi ~(8700 eaa. – 5100 eaa.) Neoliittinen kivikausi (5100 eaa.–1500 eaa.) Kampakeraaminen kulttuuri ~(5000 eaa. – 2000 eaa.) Nuorakeraaminen kulttuuri (2800 eaa. – 2300 eaa.)

Pronssikausi	Pronssikausi ~(1700 eaa. – 500 eaa.)

Rautakausi	Rautakausi (500 eaa. – 1200/1300) Esiroomalainen (500 eaa. – 0/50 jaa.) Vanhempi roomalainen (0/50–150/200) Nuorempi roomalainen (150/200–375/400) Kansainvaellusaika (375/400–550/600) Merovingiaika (550/600–800/825) Viikinkiaika (800–1025/1050) Herdalerin taistelu (1008)

Ruotsin vallan aika

Keskiaika	Novgorodin ja jäämien sodat ~(1000-1300) Ristiretket Suomeen Ruotsalaisten tulo Suomeen ~(1100-1350) Ensimmäinen ristiretki ~(1150) Toinen ristiretki (1249–1250) Kolmas ristiretki (1293) Hämeen kapina (1237) Nevan taistelu (1240) Pähkinäsaaren rauha (1323) Käkisalmen kapina (1337) Maunu Eerikinpojan ristiretki (1348–1351)

Kalmarin unioni (1397–1523)	Davidin kapina (1438–1439) Vanha viha (1495–1497) Juuttiviha (1501–1512)

Vaasa-aika (1523–1617)	Uskonpuhdistus Kreivisota (1534—1536) Suuri Venäjän sota (1555–1557) Pitkä viha (1570–1595) Täyssinän rauha (1595) Rautalammin ensimmäinen kapina (1589) Sigismundin ja Kaarlen valtataistelu (1597–1599) Nuijasota (1596–1597) Marttilan taistelu (1599) Turun verilöyly (1599) De la Gardien sotaretki (1609-1610) Inkerin sota (1610–1617) Stolbovan rauha (1617)

Suurvalta-aika (1617–1721)	Kolmikymmenvuotinen sota (1618–1648) Pohjan sota (1655–1660) Ruptuurisota (1656–1658) Vallisaaren rauha (1658) Kardisin rauha (1661) Suuret kuolonvuodet (1695–1697) Suuri Pohjan sota (1700–1721) Sarkasota (1712) Isoviha (1713–1721) Uudenkaupungin rauha (1721)

Vapauden aika ja kustavilainen aika (1721–1809)	Hattujen sota (1741–1743) Pikkuviha (1742–1743) Turun rauha (1743) Kustaa III:n sota (1788–1790) Anjalan liitto Värälän rauha (1790) Suomen sota (1808–1809) Haminan rauha (1809)