Turun hautausmaa
| Turun hautausmaa | |
|---|---|
 | |
| Sijainti | Vasaramäki, Turku |
| Seurakunta | Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä |
| Avattu | 1807 |
| Pinta-ala | 59,2 ha |
| Kotisivu | http://www.turunseurakunnat.fi/hautausmaat/turun-hautausmaa |
 | |
| Infobox OKNimi-testi OK | |
Turun hautausmaa (ruots. Begravningsplatsen i Åbo) on Turun Vasaramäessä sijaitseva, vuonna 1807 käyttöön vihitty hautausmaa. Tuolloisen, puolentoista hehtaarin laajuisen alueen suunnitteli arkkitehti Charles Bassi. Nykyisin hautausmaan pinta-ala on 59,2 hehtaaria, ja sillä sijaitsee noin 45 000 hautaa. Hautausmaalle on haudattu lukuisia historiallisesti merkittäviä henkilöitä, ja haudoilla on useita tunnettujen kuvanveistäjien suunnittelemia veistoksia ja muistomerkkejä.[1]
Turun hautausmaan alueella sijaitsevat evankelis-luterilaisen hautausmaan lisäksi 1800-luvulla käyttöön otetut juutalainen ja ortodoksinen hautausmaa sekä vuonna 1915 perustettu Suomen Islam-seurakunnan hautausmaa ja vuonna 1936 perustettu katolinen hautausmaa.
Hautausmaalla on kaksi rakennustaiteellisesti merkittävää kappelikokonaisuutta: Erik Bryggmanin suunnittelema, vuonna 1941 valmistunut Ylösnousemuskappeli, ja vuonna 1967 käyttöön vihitty Pekka Pitkäsen suunnittelema Pyhän Ristin kappeli ja krematorio. Ylösnousemuskappelin lähellä on lisäksi Bryggmanin suunnittelema sankarihautojen yhteinen muistomerkki.
Museovirasto on määritellyt hautausmaan yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.[2]
Ensimmäinen hautausmaalle haudattu oli matkallaan Pietarista Turkuun kuollut William Archibald Cramp.[3]
Tunnettuja Turun hautausmaalle haudattuja henkilöitä
Tunnettuja hautausmaalle haudattuja henkilöitä ovat muun muassa:
- Hjalmar Aarnio, tukkukauppias
- Arvo Ahola, ev.luutnantti, Mannerheim-ristin ritari
- Otto Andersson, Åbo Akademin professori
- John Barker, Barkerin puuvillakehräämön perustaja
- Charles Bassi, arkkitehti
- Edvard Bergenheim, arkkipiispa
- Erik Bryggman, arkkitehti
- Georg Theodor von Chiewitz, arkkitehti
- William Crichton, insinööri
- Robert Wilhelm Ekman, taidemaalari
- Pehr Johan Gylich, Turun kaupunginarkkitehti
- Carl von Heideken, lääkäri, synnytyssairaalan perustaja
- Voitto Hellstén, pikajuoksija
- Wilho Ilmari, Suomen Teatterikoulun rehtori, elokuvaohjaaja, näyttelijä
- Alfred Jacobsson, lahjoittaja ja kauppaneuvos
- Gustaf Johansson, arkkipiispa
- Erkki Kaila, arkkipiispa
- Irma Karvikko, kansanedustaja ja ministeri
- Kalevi Keihänen, yrittäjä
- Usko Kemppi, säveltäjä, sanoittaja
- Irja Ketonen, vuorineuvos
- Leo Kinnunen, ensimmäinen suomalainen F1-kuljettaja
- V. A. Koskenniemi, kirjailija, akateemikko
- Auno Kuiri, jääkärieverstiluutnantti, Mannerheim-ristin ritari
- Jarkko Laine, kirjailija
- Harri Larva, keskimatkojen juoksija, olympiavoittaja[4]
- William Lehtinen, vuorineuvos, Enso-Gutzeitin toimitusjohtaja
- Aleksi Lehtonen, arkkipiispa
- Arnold Majewski, ev.luutnantti
- Jussi Mäntynen, kuvanveistäjä
- Kaarlo Mäkinen, painija, olympiavoittaja[4]
- Tauno Nurmela, professori, kielitieteilijä
- Paavo Nurmi, kestävyysjuoksija, olympiavoittaja[4]
- Paavo Paalu, jääkärikenraalimajuri
- Rafael Paasio, pääministeri
- Gustav Albert Petrelius, kunnallisneuvos
- Reima Pietilä, arkkitehti
- N. H. Pinello, kirjailija
- Anni Polva, kirjailija
- Torsten Thure Renvall, arkkipiispa
- Eric von Rettig, kansanedustaja
- Fredric von Rettig, liikemies
- Frans Wilhelm Rothsten, Suomalaisen kirjallisuuden seuran pitkäaikainen sihteeri
- Jarno Saarinen, moottoripyöräilijä
- Rami Sarmasto, näyttelijä, muusikko
- Sylvi Siltanen, ensimmäinen maaherraksi nimitetty nainen
- Totti Sora, arkkitehti
- Allan Staffans, vuorineuvos, Crichton-Vulcanin toimitusjohtaja
- Armas Taipale, kiekonheittäjä, olympiavoittaja[4]
- Yrjö Väinönheimo, jääkärieversti
- Yrjö Väisälä, tähtitieteilijä
- Bror Wahlroos, kansliapäällikkö
- Victor Westerholm, taidemaalari, Turun Taidemuseon intendentti
Turun hautausmaan julkiset muistomerkit
Hautausmaalla on useita julkisia muistomerkkejä[5]:
- Nunnahaudan muistomerkki
- Menneitten sukupolvien muistomerkki ja -paikka
- Aunuksen kävijäin muistomerkki
- Työväenluokan veljeshauta 1918
- Sähkölaitoksen räjähdyksessä menehtyneiden muistomerkki
- Punavankien joukkohautojen yhteismuistomerkki
- 1941–1944 veljeshauta
- Inkeriläisten vainajien muistomerkki
- Karjalaan jääneiden muistomerkki
- Meren uhrien muistomerkki
- Turun hautausmaan sankarihautojen yhteinen muistomerkki
- Tuntemattoman sotilaan hauta
- Tuomiokirkon alueelta siirrettyjen vainajien muistomerkki
- Koskikivi (Lehtisten sukuhauta)
- Muistolehdon yhteismuistomerkki
- Neuvostosotilaiden yhteishaudan muistomerkki
Katso myös
Lähteet
- Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä - Hautausmaa 200 vuotta - Yleistietoa hautausmaasta Internet Archivessa
Viitteet
- ↑ Turun hautausmaa Turun ja Kaarinan seurakunnat. Viitattu 1.12.2020.
- ↑ Turun hautausmaa Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- ↑ Kleemola, Jenni: Pieniä haudattuja tarinoita Turun Sanomat. 19.8.2007. Arkistoitu 20.4.2018. Viitattu 20.4.2018.
- ↑ a b c d http://www.iltasanomat.fi/yleisurheilu/art-2000001210169.html (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Turun hautausmaa: 60 hehtaaria muistoja ja kulttuurihistoriaa (pdf) Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä. Viitattu 6.6.2018.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Turun hautausmaa Wikimedia Commonsissa
- Turun hautausmaa seurakuntayhtymän sivustolla
- Turun hautausmaan Interaktiivinen web-kartta.
- Tunnettujen henkilöiden hautoja, tunnettujen taiteilijoiden tekemiä hautamuistomerkkejä ja hautausmaan julkiset muistomerkit kartalla (PDF) Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, vanha versio
- 60 hehtaaria muistoja ja kulttuurihistoriaa (PDF) Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, karttaesite
