Tuomiokunta

Tuomiokunta oli vuoteen 1993^[1] asti toimineiden kihlakunnanoikeuksien hallinnollinen yksikkö. Tuomiokunta oli virasto, jossa kihlakunnanoikeuksien henkilökunta työskenteli. Yksi tuomiokunta vastasi muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta useiden kihlakunnanoikeuksien toiminnasta. Kihlakunnanoikeus saattoikin olla vain istuntopaikka, jonne tuomari notaareineen matkusti tuomiokunnasta käräjiä pitämään.

Tuomiokunnan toimintaa johti kihlakunnantuomari. 1970-luvulla perustettiin myös käräjätuomareiden virkoja. Vastavalmistuneet lakimiehet suorittivat tuomiokunnassa auskultoinnin, eli tuomioistuinharjoittelun. Siihen kuului pöytäkirjan pitoa kihlakunnanoikeuden istunnoissa, kiinteistöasioiden sekä rangaistusmääräysten ja maksamismääräysten hoitamista. Lopuksi auskultantti toimi kihlakunnanoikeuden puheenjohtajana.

Auskultoinnin suorittanut saa hovioikeudelta varatuomarin arvonimen.

Tuomiokunnat rahoittivat itse omat kulunsa 1970-luvulle asti. Kihlakunnantuomari oli oikeutettu sportteleihin, joilla hän ylläpiti tuomiokunnan ja maksoi myös henkilökunnan palkat ja toimitilavuokrat.

Vuoden 1993 alioikeusuudistuksen myötä tuomiokunnat ja kihlakunnanoikeudet lakkasivat kun tilalle perustettiin yhtenäiset käräjäoikeudet.

Historiaa

Suomen tuomiokunnat keskiajalta uuden ajan alkuun

Suomen tuomiokuntien lukumäärä vakiintui 1400-luvun alussa ja oli edelleen 1500-luvun alkupuolella 14. Ahvenanmaa muodosti yhden ainoan tuomiokunnan. Siellä toimi maakäräjät, joita johti maatuomari (ruots. landsdomare). Asiakirjoissa maatuomari mainitaan ensi kerran 1410 ja sitten 1451, mutta 1492 on Ahvenanmaallakin viranhaltijan nimityksenä kihlakunnantuomari (ruots. häradshövding). Varsinais-Suomi oli jaettu neljään tuomiokuntaan (Halikon kihlakunnan, Piikkiön kihlakunnan, Maskun kihlakunnan ja Vehmaan kihlakunnan tuomiokunta). Satakunnassa oli Ala-Satakunnan kihlakunnan ja Ylä-Satakunnan kihlakunnan tuomiokunnat. Häme oli jaettu kolmeen tuomiokuntaan (Sääksmäen kihlakunnan, Hattulan kihlakunnan ja Hollolan kihlakunnan tuomiokunta). Uudellamaalla oli kolme tuomiokuntaa (Raaseporin kihlakunnan läntinen ja itäinen tuomiokunta sekä Itä-Uudenmaan tuomiokunta). Koko Pohjanmaa muodosti yhden ainoan tuomiokunnan.^[2]

Uuden ajan alusta vuoden 1680 virkareduktioon säilyi pääpiirteissään keskiaikainen tuomiokuntajako. Pienoinen muutos oli, että Uudellamaalla oli nyt Raaseporin läänin ja Porvoon läänin tuomiokunnat. Raaseporin tuomiokunta oli 1558–1563 jaettuna Raaseporin itäiseen tuomiokuntaan ja Raaseporin läntiseen tuomiokuntaan. Itä-Suomesta tunnetaan kihlakunnantuomareita 1530-luvulta lähtien. Sitä ennen Viipurin linnanpäällikkö oli huolehtinut alimman asteen oikeudenhoidosta. Itä-Suomi jakautui Savon, Lappeen ja Äyräpään tuomiokuntaan. Lappeen tuomiokunta koostui Lappeen kihlakunnasta, Kymenkartanon läänin itäisestä osasta ja Rannan kihlakunnan läntisestä osasta. Kymenkartanon läänin läntinen osa kuului Porvoon tuomiokuntaan. Äyräpään tuomiokuntaan kuuluivat Äyräpään kihlakunta, Jääsken kihlakunta ja Rannan kihlakunnan itäinen osa.^[3]

Sen jälkeen kun Käkisalmen lääni liitettiin Ruotsin valtakuntaan, nimitettiin sinne ensimmäinen tuomari 1611. Tuomiokunta kuului Turun hovioikeuspiiriin vuodesta 1623 Uudenkaupungin rauhaan 1721 saakka. Suomeen jääneistä osista Käkisalmen lääniä muodostettiin Karjalan tuomiokunta; muu osa siirtyi Venäjän alaisuuteen. Inkerinmaa kuului 1617–1629 Svean hovioikeuden, 1629–1684 Tarton hovioikeuden ja vuodesta 1684 Turun hovioikeuden alaisuuteen.^[3] Vuoden 1721 rauhansopimuksessa alue luovutettiin Venäjälle. Alueella oli Jaaman ja Ivangorodin läänien tuomiokunta, Kaprion läänin tuomiokunta ja Pähkinälinnan läänin tuomiokunta.^[4]

Luettelo Suomen tuomiokunnista 1623–1993

Ahvenanmaa

Ahvenanmaan tuomiokunta 1623–1862

Varsinais-Suomi ja Satakunta

Halikon tuomiokunta 1623–1675
Piikkiön tuomiokunta 1623–1675
Piikkiön ja Halikon tuomiokunta 1675–1795
Piikkiön ja Halikon alinen tuomiokunta 1795–1877
Piikkiön ja Halikon ylinen tuomiokunta 1795–1877
Piikkiön tuomiokunta 1877–1993
Halikon tuomiokunta 1877–1993
--
Vehmaan tuomiokunta 1623–1653
Ala-Satakunnan tuomiokunta 1623–1653
Maskun ja Mynämäen tuomiokunta 1623–1680
Vehmaan ja Ala-Satakunnan tuomiokunta 1653–1680
Ala-Satakunnan tuomiokunta 1680–1693
Maskun ja Vehmaan tuomiokunta 1680–1693
Vehmaan ja Ala-Satakunnan tuomiokunta 1693–1802
- Vehmaan tuomiokunta 1802–1993
- Ala-Satakunnan tuomiokunta 1802–1885
  - Euran tuomiokunta 1885–1993
  - Ulvilan tuomiokunta 1885–1993
Maskun ja Mynämäen tuomiokunta 1693–1793
- Maskun tuomiokunta 1793–1946
- Mynämäen tuomiokunta 1793–1885
- Paraisten tuomiokunta 1946–1993
--
Ylä-Satakunnan tuomiokunta 1623–1785
Ylä-Satakunnan alinen tuomiokunta 1785–1885
- Loimaan tuomiokunta 1885–1993
- Tyrvään tuomiokunta 1885–1993
Ylä-Satakunnan ylinen tuomiokunta 1785–1877
- Ikaalisten tuomiokunta 1877–1993

Uusimaa ja Häme

Hattulan tuomiokunta 1623–1654
Raaseporin tuomiokunta 1623–1654
Hollolan tuomiokunta 1623–1658
Porvoon tuomiokunta 1623–1658
Sääksmäen tuomiokunta 1623–1796
Hattulan ja Raaseporin tuomiokunta 1654–1689
Hollolan ja Porvoon tuomiokunta 1658–1750
--
Raaseporin tuomiokunta 1689–1795
- Raaseporin itäinen tuomiokunta 1795–1874
  - Lohjan tuomiokunta 1874–1993
- Raaseporin läntinen tuomiokunta 1795–1862
  - Raaseporin tuomiokunta 1862–1993
Porvoon ja Kymenkartanon tuomiokunta 1750–1807
- Porvoon tuomiokunta 1807–1993
  - Helsingin tuomiokunta 1874–1971
    - Tuusulan tuomiokunta 1937–1993
      - Hyvinkään tuomiokunta
    - Vantaan tuomiokunta 1972–1993
- Kymin (Uudenmaan lääniä) tuomiokunta 1807–1874
Mäntsälän tuomiokunta 1874–1972
- Orimattilan tuomiokunta 1972–1993
--
Hollolan tuomiokunta 1750–1783
- Hollolan (Hämeen lääniä) tuomiokunta 1783–1832
- Hollolan (Kymenkartanon lääniä) tuomiokunta 1783–1832
Sääksmäen alinen tuomiokunta 1796–1845
- Janakkalan tuomiokunta 1845–1993
Sääksmäen ylinen tuomiokunta 1796–1845
- Jämsän tuomiokunta 1845–1993
  - Ruoveden tuomiokunta 1875–1993
  - Hauhon tuomiokunta 1891–1993
Satakunnan tuomiokunta 1811–1875
- Pirkkalan tuomiokunta 1875–1993
Iitin tuomiokunta 1832–1993
Hollolan tuomiokunta 1832–1993
Heinolan tuomiokunta 1832–1993
Sääksmäen tuomiokunta 1845–1891
- Tammelan tuomiokunta 1891–1993
  - Toijalan tuomiokunta 1950–1993

Karjala

Jääsken, Rannan ja Äyräpään tuomiokunta 1623–1650
Lappeen ja Kymenkartanon tuomiokunta 1623–1650
Jääsken, Lappeen, Rannan ja Äyräpään tuomiokunta 1650–1680
Kymenkartanon tuomiokunta 1650–1680
Jääsken, Rannan ja Äyräpään tuomiokunta 1680–1722
Kymenkartanon ja Lappeen tuomiokunta 1680–1743
Kymenkartanon tuomiokunta 1743–1750
Käkisalmen läänin tuomiokunta 1634–1722
--
Viipurin ja Käkisalmen provinssien tuomiokunta 1721–1747
- Viipurin tuomiokunta 1747–1783
  - Viipurin alilainkäyttöoikeus 1784–1797
    - Viipurin tuomiokunta 1797–1816
- Käkisalmen tuomiokunta 1747–1783
  - Käkisalmen alilainkäyttöoikeus 1784–1797
    - Käkisalmen eteläinen tuomiokunta 1797–1816
  - Sortavalan alilainkäyttöoikeus 1784–1797
    - Käkisalmen pohjoinen tuomiokunta 1797–1816
Kymenkartanon tuomiokunta 1744–1783
- Haminan alilainkäyttöoikeus 1784–1797
  - Kymin tuomiokunta 1797–1816
- Lappeenrannan alilainkäyttöoikeus 1784–1797
Savonlinnan tuomiokunta 1744–1783
- Savonlinnan alilainkäyttöoikeus 1784–1797
  - Savonlinnan tuomiokunta 1797–1816
--
Rannan tuomiokunta 1816–1940
Äyräpään tuomiokunta 1816–1923
- Rajajoen tuomiokunta 1923–1940
- Viipurin tuomiokunta 1923–1940
Käkisalmen eteläinen tuomiokunta 1816–1862
- Käkisalmen tuomiokunta 1862–1940
Käkisalmen pohjoinen tuomiokunta 1812–1831
- Sortavalan tuomiokunta 1831–1940
- Salmin tuomiokunta 1831–1940
  - Suojärven tuomiokunta 1936–1940
Käkisalmen keskinen tuomiokunta 1816–1862
- Kurkijoen tuomiokunta 1862–1940
Kymen (Viipurin lääniä) tuomiokunta 1816–1862
- Kymin tuomiokunta 1862–1993
- Lappeen tuomiokunta 1816–1993
  - Valkealan tuomiokunta 1941–1993
Jääsken tuomiokunta 1816–1940
- Imatran tuomiokunta 1924–1993
--
Karjalan tuomiokunta 1722–1788
Karjalan alinen tuomiokunta 1788–1862
- Ilomantsin tuomiokunta 1862–1993
- Kiteen tuomiokunta 1862–1993
  - Kerimäen tuomiokunta 1941–1972
Karjalan ylinen tuomiokunta 1788–1821
- Liperin tuomiokunta 1821–1993
- Pielisjärven tuomiokunta 1821–1993
- Nilsiän tuomiokunta 1950–1993

Savo

Savon tuomiokunta 1623–1653
Pien-Savon tuomiokunta 1653–1796
Suur-Savon tuomiokunta 1653–1832
- Juvan tuomiokunta 1832–1993
- Mikkelin tuomiokunta 1832–1993
  - Mäntyharjun tuomiokunta 1862–1974
Pien-Savon ylinen tuomiokunta 1796–1821
- Iisalmen tuomiokunta 1821–1993
  - Pielaveden tuomiokunta 1865–1993
- Kuopion tuomiokunta 1821–1993
Pien-Savon alinen tuomiokunta 1796–1862
- Leppävirran tuomiokunta 1862–1961
  - Varkauden tuomiokunta 1961–1993
- Rantasalmen tuomiokunta 1862–1993
Rautalammin tuomiokunta 1795–1961
- Suonenjoen tuomiokunta 1961–1993

Pohjanmaa

Pohjanmaan tuomiokunta 1623–1658
Kajaanin vapaaherrakunnan tuomiokunta 1651–1680
--
Etelä-Pohjanmaan tuomiokunta 1658–1804
Keski-Pohjanmaan tuomiokunta 1678–1680
Oulun eteläisen voutikunnan tuomiokunta 1762–1776
Keski-Pohjanmaan tuomiokunta 1776–1804
Rautalammin tuomiokunta 1776–1795
Pohjanmaan itäinen tuomiokunta 1795–1864
- Jyväskylän tuomiokunta 1864–1993
- Laukaan tuomiokunta 1864–1890
  - Saarijärven tuomiokunta 1890–1993
  - Viitasaaren tuomiokunta 1890–1993
Korsholman eteläinen tuomiokunta 1804–1862
- Ilmajoen tuomiokunta 1863–1993
  - Kauhajoen tuomiokunta 1923–1993
- Närpiön tuomiokunta 1863–1993
Korsholman pohjoinen tuomiokunta 1804–1862
- Korsholman tuomiokunta 1863–1993
  - Kyrön tuomiokunta 1863–1993
Keski-Pohjanmaan alinen tuomiokunta 1804–1862
- Alavuden tuomiokunta 1863–1993
  - Lapuan tuomiokunta 1938–1993
- Uudenkaarlepyyn tuomiokunta 1863–1955
  - Kauhavan tuomiokunta 1855–1993
Keski-Pohjanmaan ylinen tuomiokunta 1804–1862
- Kokkolan tuomiokunta 1863–1955
  - Lohtajan tuomiokunta 1955–1993
--
Pohjois-Pohjanmaan tuomiokunta 1658–1762
Oulun pohjoisen voutikunnan tuomiokunta 1762–1804
Kemin ja Kajaanin tuomiokunta 1776–1804
- Kajaanin tuomiokunta 1804–1993
- Kemin tuomiokunta 1804–1938
  - Tornion tuomiokunta 1811–1993
    - Lapinmaan tuomiokunta 1846–1993
    - Rovaniemen tuomiokunta 1939–1993
- Iin tuomiokunta 1939–1989
  - Taivalkosken tuomiokunta 1957–1964
  - Kuusamon tuomiokunta 1965–1993
Oulun tuomiokunta 1804–1989
- Piippolan tuomiokunta 1862–1954
  - Haapajärven tuomiokunta 1954–1993
- Muhoksen tuomiokunta 1954–1993
- Oulujoen tuomiokunta 1989–1993
Saloisten tuomiokunta 1804–1957
- Salon tuomiokunta 1957–1970
  - Ylivieskan tuomiokunta 1971–1993

Tuomiokunnat 1900-luvulla

Vuonna 1910 Suomessa oli 62 tuomiokuntaa, joissa jokaisessa oli 2–5 käräjäkuntaa kukin omalla lautakunnallaan mutta yhteisellä puheenjohtajalla.^[5]
Suomi oli 1930-luvulla jaettu 65 tuomiokuntaan ja 252 käräjäkuntaan.^[6] Tuomiokunnat Turun ja Porin läänissä, Uudenmaan läänissä ja Hämeen läänissä olivat Turun hovioikeuden alaisia, Vaasan ja Oulun lääneissä Vaasan hovioikeuden alaisia sekä Viipurin, Mikkelin ja Kuopion lääneissä Viipurin hovioikeuden alaisia. Jokaisella tuomiokunnalla oli oma tuomarinsa, joka toimi puheenjohtajana kunkin tuomiokuntaan kuuluvan käräjäkunnan kihlakunnanoikeudessa.^[7]
Sen jälkeen kun eduskunta vuoden 1941 lopulla oli julistanut Moskovan rauhassa luovutetut alueet takaisin Suomeen liitetyiksi, alueelle perustettiin viisi väliaikaista tuomiokuntaa:
Vuonna 1970 Suomessa oli 73 tuomiokuntaa ja niissä yhteensä 158 käräjäkuntaa.^[8]
Juuri ennen vuonna 1993 toimeenpantua alioikeusuudistusta Suomessa oli 71 tuomiokuntaa ja 25 raastuvanoikeutta. Uudistuksessa raastuvanoikeudet ja tuomiokunnat lakkautettiin, ja niiden tilalle perustettiin 70 käräjäoikeutta,^[9] joiden toimivallan alueen nimeksi tuli käräjäoikeuden tuomiopiiri.

Vaalipiiri

Suomen säätyvaltiopäivien talonpoikaissäädyn valtiopäivämiehet säätyvaltiopäiviä varten valittiin tuomiokuntien muodostamista vaalipiireistä välillisin vaalein valitsijakokouksissa.

Katso myös

Käräjäkunta

Lähteet

Pitäjien kuuluminen tuomiokuntiin vuosina 1623-1862 Mikkelon maakunta-arkisto. Arkistoitu 16.7.2020. Viitattu 27.2.2016.
VAKKA-arkistotietokanta Arkistolaitos. Arkistoitu 3.3.2011. Viitattu 16.3.2016.
Valtionarkiston yleisluettelo I, s. 139–147. Helsinki 1956.
Tidskrift utgiven av Juridiska Föreningen i Finland 1899–1900 – Ernst Tegengren: "Bidrag till domstolarnas i Finland historia".

Viitteet

↑ Tuomiokunnista säädettiin oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 1 pykälässä. Sitä muutettiin lailla oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta (1052/1991) niin, että tuomiokuntaan viittaukset poistuivat. Muutoksen voimaantulosta säädettiin lailla alioikeusuudistukseen liittyvien lakien voimaanpanosta (1417/1992), joka määräsi uudistuksen voimaantulopäiväksi 1. joulukuuta 1993.
↑ Jerker A. Eriksson: Suomen tuomiokunnat ja kihlakunnantuomarit keskiajalla. Teoksessa Håkon Holmberg et al.: Suomen tuomiokunnat ja kihlakunnantuomarit, Suomen kihlakunnantuomarien yhdistys 1959, sivu 1.
↑ ^a ^b Yrjö Blomstedt: Suomen tuomiokunnat ja kihlakunnantuomarit uuden ajan alusta v:n 1680 virkareduktioon (1523–1680). Teoksessa Håkon Holmberg et al.: Suomen tuomiokunnat ja kihlakunnantuomarit, Suomen kihlakunnantuomarien yhdistys, 1959, sivut 8–9.
↑ Håkon Holmberg et al.: Suomen tuomiokunnat ja kihlakunnantuomarit, Suomen kihlakunnantuomarien yhdistys 1959, sivut 49–50.
↑ F. O. Lilius: Oikeuslaitos ja oikeudenkäyntimenettely. Teoksessa Yhteiskunnallinen käsikirja. Helsinki: Kansanvalistusseura, 1910.
↑ Hakkila, Esko (toim.): ”Kihlakunnanoikeus”, Lakiasiain käsikirja, s. 337. Porvoo: Werner Söderström Oy, 1938.
↑ Hakkila, Esko (toim.): ”Tuomiokunta”, Lakiasiain käsikirja, s. 1141. Porvoo: Werner Söderström Oy, 1938.
↑ Facta – 10-osainen tietosanakirja, s. palsta 194. Viides painos. Osa 9 (Suo–Tyy), hakusana 'Suomi'. Helsinki: WSOY, 1974. ISBN 951-0-01480-X (koko teos).
↑ Oikeusistuimet / Tuomioistuinlaitos itsenäisyyden aikana Arkistojen portti. 20.1.2012. Viitattu 7.5.2014.