Suomen Rakennustyöväen Liitto

Suomen Rakennustyöväen Liitto
Perustettu 1924
Lakkautettu 1930
Tyyppi ammattiliitto
Toimiala rakennustyöntekijöiden edunvalvonta
Kotipaikka Helsinki
Päämaja Sirkuskatu 5
Toiminta-alue Suomi
Kattojärjestö SAJ
RI
Jäsenlehti Rakentaja
Infobox OKNimi-testi OK

Suomen Rakennustyöväen Liitto oli vuosina 1925–1930 toiminut rakennustyöntekijöiden ammattiliitto, joka kuului Suomen Ammattijärjestöön. SRL oli SAJ:n suurin jäsenliitto,[1] johon oli järjestäytynyt parhaimmillaan 20 156 työläistä syksyllä 1928[2]. SRL oli Suomen ensimmäinen kaikkia rakennustyöläisiä yhdistämään pyrkinyt liitto ja siihen yhdistettiin alan työntekijät viidestä eri liitosta.[1] Liitto julkaisi lehteä Rakentaja.

Liiton järjestämisalaan kuuluivat kirvesmiehet, rakennuspuusepät, kivityömiehet, maalarit, sähkötyöntekijät, putki- ja vesijohtotyöntekijät, tiili-, kipsi-, riksilevy-, asfaltti-, sementti- ja kalkkityöläiset, rakennusten, siltojen ja kanavien rakennustyöläiset, rakennuksilla työskentelevät naiset ja aputyöläiset sekä muut rakennusteollisuuden työläisryhmät.[3] Vuoden 1928 lopussa liitolla oli 72 työehtosopimusta, jotka kattoivat noin kolme neljäsosaa jäsenistöstä.[2]

SAJ:hin kuuluneet liitot pakotettiin lopettamaan toimintansa kommunistilaeilla vuonna 1930 ja SRL osastoineen lakkautettiin tuomioistuimissa 1931–1933[4]. Marraskuussa 1930 (nimellä Suomen Rakennustyöläisten Liitto) perustettu[2] Rakennusliitto laskee toimintansa alkaneen vuodesta 1924.[5]

Liiton puheenjohtajana toimi Uno Nurminen perustamisesta vuoden 1930 liittokokoukseen, jossa tilalle valittiin Väinö Hannula. Nurminen syrjäytettiin, koska hän kuului Suomen työväen vasemmistoryhmään, jonka kannattajia liitossa enemmistön muodostaneet kommunistit pitivät ”hoipertelijoina”.[6] Liiton sihteerinä toimi muun muassa Toivo Hj. Långström (1927–1929).[7]

Historia

Perustaminen

Liiton perustaminen oli osa SAJ:n vuoden 1923 edustajakokouksessa päätettyä järjestelyä, jossa liittojen määrää pyrittiin vähentämään muodostamalla teollisuusliittoperiaatteen mukaisia laajoja järjestöjä.[1] Rakennustyöläiset yhdistävän liiton tarpeellisuudesta oli käyty SAJ:ssa keskustelua jo vuodesta 1912 alkaen.[2] Rakennustyöväen liittoon yhdistyivät Suomen Maalarintyöntekijäin Liitto, Suomen Kivityöntekijäin Liitto ja Suomen Tie- ja Vesirakennustyöntekijäin Liitto, kirvesmiehet ja rakennuspuusepät Suomen Puutyöntekijäin Liitosta sekä Suomen Saha-, Kuljetus- ja Sekatyöväen Liittoon kuuluneet rakennusaputyöläiset ja rakennusaineteollisuuden työntekijät. Liittoon oli tarkoitus yhdistää myös Suomen Muurarien, Rapparien ja Uunintekijäin Liitto ja Suomen Sukeltajain Liitto, jotka päättivät kuitenkin jatkaa itsenäisesti ammattikuntapohjaisina.[1]

Liiton perustava kokous pidettiin Helsingin työväenyhdistyksen talolla 3.–6. toukokuuta 1924,[3] ja se aloitti varsinaisen toimintansa vuoden 1925 alkaessa.[1]

Liiton ensimmäinen lakko oli Saha-, Kuljetus- ja Sekatyöväen Liitolta peritty nuohoojien työtaistelu, joka alkoi marraskuussa 1924 ja päättyi työntekijöiden voittoon 10. tammikuuta 1925.[8]

1926–1930

Sosialidemokraattien johtama Suomen Lasiteollisuustyöväen Liitto erosi SAJ:stä vuonna 1930, jolloin SAJ kehotti linjalleen uskollisia työläisiä eroamaan lasiliitosta ja liittymään rakennusliittoon.[6]

Organisaatio

Liiton järjestörakenne koostui osastoista, työhuonekunnista ja alueellisista teollisuusneuvostoista. Liiton yhteydessä toimi Työttömyys- ja matka-apukassa.[3]

Liiton jäsenmäärä (vuoden lopussa) oli 8 581 vuonna 1925, 11 300 vuonna 1926, 16 509 vuonna 1927, 19 315 vuonna 1928 ja 14 272 vuonna 1929.[1][2]

Lokakuussa 1925 liittoon liittyi noin 800 rautateiden rakennustyöläistä.[2]

Osastot

Liittoon kuului vuonna 1927 noin 200 osastoa, joista suurimmat olivat Helsingin sekatyöntekijäin ammattiosasto (1 266 jäsentä), Helsingin kirvesmiehet (764) ja Helsingin maalarit (650).[9]

 
  • 1 Helsingin maalarit
  • 2 Helsingin kirvesmiehet
  • 3 Helsingin kivityöntekijät
  • 4 Helsingin sekatyöntekijät
  • 5 Helsingin tiilenkantajat
  • 6 Helsingin sekatyöläisnaiset
  • 7 Helsingin asfalttityöntekijät
  • 8 Helsingin sementtityöntekijät
  • 9 Helsingin kunnantyöntekijät
  • 10 Helsingin nuohoojat
  • 11 Turun maalarit
  • 12 Turun kivityöntekijät
  • 13 Turun kirvesmiehet
  • 14 Turun sekatyöntekijät
  • 15 Turun sekatyöläisnaiset
  • 16 Turun asfaltti- ja sementtityöntekijät
  • 17 Turun nuohoojat
  • 18 Tampereen kirvesmiehet
  • 19 Tampereen kivityöntekijät
  • 20 Tampereen maalarit
  • 21 Tampereen sekatyöntekijät
  • 22 Tampereen kunnantyöntekijät
  • 23 Rantaperkiön rakennustyöntekijät
  • 24 Pispalan sekatyöntekijät
  • 25 Pispalan kirvesmiehet
  • 26 Messukylän rakennustyöntekijät
  • 27 Rauman maalarit
  • 28 Viipurin maalarit
  • 29 Viipurin sekatyöntekijät
  • 30 Viipurin kivityöntekijät
  • 31 Viipurin kirvesmiehet
  • 32 Viipurin sementti- ja asfalttityöntekijät
  • 33 Viipurin nuohoojat
  • 34 Kelkkalan sekatyöntekijät
  • 35 Kotkan kirvesmiehet
  • 36 Kotkan kivityöntekijät
  • 37 Kotkan sekatyöntekijät
  • 38 Porin kirvesmiehet
  • 39 Kotkan maalarit
  • 40 Kuopion maalarit
  • 41 Kuopion kivityöntekijät
  • 42 Kuopion kirvesmiehet
  • 43 Terijoen rakennustyöntekijät
  • 44 Jyväskylän kirvesmiehet
  • 45 Jyväskylän maalarit
  • 46 Jyväskylän kivityöntekijät
  • 47 Tornion rakennustyöntekijät
  • 48 Raahen rakennustyöntekijät
  • 49 Oulun rakennustyöntekijät
  • 50 Mäntän rakennustyöntekijät
  • 51 Vaasan kivityöntekijät
  • 52 Vaasan sekatyöntekijät
  • 53 Vaasan maalarit
  • 54 Vaasan kirvesmiehet
  • 55 Lapua rakennustyöntekijät
  • 56 Kajaanin kirvesmiehet
  • 57 Simpeleen kirvesmiehet
  • 58 Vanajan Idänpään rakennustyöntekijät
  • 59 Tienhaaran sekatyöntekijät
  • 60 Varkauden rakennustyöntekijät
  • 61 Hyvinkään rakennustyöntekijät
  • 62 Hämeenlinnan maalarit
  • 63 Hämeenlinnan kivityöntekijät
  • 64 Hämeenlinnan sekatyöntekijät
  • 65 Hämeenlinnan kirvesmiehet
  • 66 Lahden kirvesmiehet
  • 67 Hangon kivityöntekijät
  • 68 Talikkalan sekatyöntekijät
  • 69 Tuusulan kirvesmiehet
  • 70 Lohjan kivityöntekijät
  • 71 Lohjan kirvesmiehet
  • 72 Kemin rakennustyöntekijät
  • 73 Mikkelin kirvesmiehet
  • 74 Kuusankosken kivityöntekijät
  • 75 Kuusankosken kirvesmiehet
  • 76 Virkkalan rakennustyöntekijät
  • 77 Koskenmäen kirvesmiehet
  • 78 Pasilan rakennustyöntekijät (aik. Fredriksbergin)
  • 79 Uudenkaupungin kivityöntekijät
  • 80 Antrean kivityöntekijät
  • 81 Uudenkaupungin sekatyöntekijät
  • 82 Voikkaan rakennustyöntekijät
  • 83 Rovaniemen rakennustyöntekijät
  • 84 Kokkolan rakennustyöntekijät
  • 85 Joensuun rakennustyöntekijät
  • 86 Juurikorven rakennustyöntekijät
  • 87 Bergön kivityöntekijät
  • 88 Lahden kivityöntekijät
  • 89 Sohlbergin kivityöntekijät
  • 90 Savonlinnan maalarit
  • 91 Helsingin kadunkivittäjät
  • 92 Porvoon maalarit
  • 93 Lappeenrannan rakennustyöntekijät
  • 94 Porvoon kirvesmiehet ja sekatyöntekijät
  • 95 Pietarsaaren rakennustyöntekijät
  • 96 Savonlinnan rakennustyöntekijät
  • 97 Iisalmen rakennustyöntekijät
  • 98 Sortavalan rakennustyöntekijät
  • 99 Huopalahden sekatyöntekijät
  • 100 Harlun sekatyöntekijät
  • 101 Porin maalarit
  • 102 Turengin rakennustyöntekijät
  • 103 Enson kirvesmiehet ja maalarit
  • 104 Kouvolan kirvesmiehet
  • 105 Pälkäneen kirvesmiehet
  • 106 Forssan kirvesmiehet
  • 108 Kauhavan kirvesmiehet
  • 109 Vehmaan kivityöntekijät
  • 110 Nokian sekatyöntekijät
  • 111 Tainionkosken kirvesmiehet
  • 112 Tainionkosken sekatyöntekijät
  • 113 Riihimäen kirvesmiehet
  • 114 Kaukaan kirvesmiehet
  • 115 Nokian kirvesmiehet
  • 116 Launosten rakennustyöntekijät
  • 117 Vilppulan rakennustyöntekijät
  • 118 Paraisten rakennustyöntekijät
  • 119 Läskelän sekatyöntekijät
  • 120 Jääsken sekatyöntekijät
  • 121 Kymin kirvesmiehet
  • 122 Kaskisten kirvesmiehet
  • 123 Ylistaron rakennustyöntekijät
  • 124 Hyvinkään kivityöntekijät
  • 125 Heinolan rakennustyöntekijät
  • 126 Käkisalmen kirvesmiehet
  • 127 Hamarin rakennustyöntekijät
  • 128 Äänekosken rakennustyöntekijät
  • 129 Lehtoniemen kirvesmiehet
  • 130 Malmin kirvesmiehet
  • 131 Pakinkylän rakennustyöntekijät
  • 132 Albergan kirvesmiehet
  • 133 Inkeroisten rakennustyöntekijät
  • 134 Helsingin talonmiehet
  • 135 Pitäjänmäen sekatyöntekijät
  • 136 Jokelan rakennustyöntekijät
  • 137 Oitin tiilitehtaantyöntekijät
  • 138 Porin sekatyöntekijät
  • 139 Lahden Mukkulan tiilitehtaantyöntekijät
  • 140 Leppäkosken tiilitehtaantyöntekijät
  • 141 Ryttylän tiilitehtaan ja sekatyöntekijät
  • 142 Jyväskylän Jokivarren rakennustyöntekijät
  • 143 Jyväskylän sekatyöntekijät
  • 144 Helsingin eristäjät
  • 145 Rauman sekatyöntekijät
  • 146 Euran sekatyöntekijät
  • 147 Salon sekatyöntekijät
  • 148 Maarian sekatyöntekijät
  • 149 Helsingin Arabian porsliinitehtaan työntekijät
  • 150 Turun kaakelityöntekijät
  • 151 Imatran rakennustyöntekijät
  • 152 Imatran Tainionkosken rakennustyöntekijät
  • 153 Käpylän rakennustyöntekijät
  • 154 Lauritsalan rakennustyöntekijät
  • 155 Helsingin näyttämötyöntekijät
  • 156 Grankullan rakennustyöntekijät
  • 157 Koskenkorvan rakennustyöntekijät
  • 158 Auran rakennustyöntekijät
  • 159 Vihdin rakennustyöntekijät
  • 160 Kainuunkylän rakennustyöntekijät
  • 161 Juurikkalahden rakennustyöntekijät
  • 161 Nurmeksen os.
  • 162 Monolan rakennustyöntekijät
  • 162 Uuraan os.
  • 163 Kaksinaisten rakennustyöntekijät
  • 163 Lappilan os.
  • 164 Vesangan os.
  • 164 Jänissalon os.
  • 165 Kintauden os.
  • 165 Nunnanlahden os.
  • 166 Kontiomäen os.
  • 166 Vaajakosken os.
  • 167 Muhoksen rakennustyöntekijät
  • 167 Salmenkylän os.
  • 167 Vierumäen os.
  • 168 Alkkulan rakennustyöntekijät
  • 168 Kurun os.
  • 169 Kaislahden os.
  • 169 Suurperon rakennustyöntekijät
  • 169 Ahtialan os.
  • 170 Voltin rakennustyöntekijät
  • 171 Naapurinvaaran rakennustyöntekijät
  • 172 Nivalan rakennustyöntekijät
  • 173 Mattisenlahden rakennustyöntekijät
  • 173 Kurikan os.
  • 174 Kajaanin maalarit
  • 176 Toijalan rakennustyöntekijät
  • 177 Lievestuoreen rakennustyöntekijät
  • 178 Johanneksen rakennustyöntekijät
  • 179 Karihaaran rakennustyöntekijät
  • 180 Lappajärven rakennustyöntekijät
  • 180 Jyväskylän os.
  • 181 Piikkiön rakennustyöntekijät
  • 182 Outokummun rakennustyöntekijät
  • 183 Hämekosken rakennustyöntekijät
  • 184 Ruskealan rakennustyöntekijät
  • 185 Lahdenpohjan rakennustyöntekijät
  • 186 Seinäjoen rakennustyöntekijät
  • 187 Malmin tiilityöntekijät
  • 188 Loimaan rakennustyöntekijät
  • 189 Halikon rakennustyöntekijät
  • 189 Lahden os.
  • 190 Haapamäen rakennustyöntekijät
  • 191 Jaalanka (aik. Utajärven rakennustyöntekijät)
  • 192 Elomäen rakennustyöntekijät
  • 192 Valtimon os.
  • 193 Heinjoen rakennustyöntekijät
  • 193 Koljolan os.
  • 194 Ristseppälän rakennustyöntekijät
  • 194 Kuopion os.
  • 195 Niskajoen rakennustyöntekijät
  • 195 Kervan os.
  • 196 Muolaan rakennustyöntekijät
  • 196 Kaukilan os.
  • 197 Rättijärven os.
  • 198 Myllykosken rakennustyöntekijät
  • 199 Helsingin tiilenpurkajat
  • 200 Lahden rakennustyöntekijät
  • 201 Vaalan os.
  • 202 Vahannan os.
  • 203 Napialan os.
  • 204 Orijärven os.
  • 205 Kauklahden os.
  • 206 Ruosniemen os.
  • 207 Kuopion os.
  • 208 Tikkurilan os.
  • 211 Järvenpään os.
  • 212 Pölläkkälän os.
  • 213 Sysmän os.
  • 214 Keljon os.
  • 215 Hiitolan os.
  • 216 Vaasan os.
  • 217 Viipurin os.
  • 218 Kemijärven os.
  • 219 Pyhäjärven os.
  • 220 Iittalan os.
  • 221 Vaasan os.
  • 222 Noormarkun os.
  • 222 Karhunpään os.
  • 223 Harjavallan os.
  • 224 Kankarin os.
  • 225 Kiehimän os.
  • 226 Melalahden os.
  • 227 Kivesjärven os.
  • 228 Mikkelin os.
  • 231 Impilahden os.
  • xxx Roikonkosken os.

[10][9][11][12]

Teollisuusneuvostot

  • Helsingin Rakennustyöväen Teollisuusneuvosto
  • Turun Rakennustyöväen teollisuusneuvosto
  • Kotkan ja ympäristön Rakennustyöläisten Teollisuusneuvosto
  • Viipurin ja ympäristön Teollisuusneuvosto
  • Tampereen ja lähiympäristön Rakennustyöläisten Keskusjärjestö
  • Jyväskylän ja lähiympäristön osastojen keskustoimikunta
  • Kuopion Teollisuusneuvosto

[12]

Lähteet

  1. a b c d e f Pirjo Ala-Kapee & Marjaana Valkonen: Yhdessä elämä turvalliseksi. SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen kehitys vuoteen 1930, s. 701, 704. SAK, 1982. ISBN 951-714-034-7.
  2. a b c d e f Rakennustyöväen edustajat ovat koolla liittoa perustamassa. Suomen Sosialidemokraatti, 24.11.1930, nro 8-9. Artikkelin verkkoversio.
  3. a b c S. Rakennusteollisuustyöväen liitto perustettu. Suomen Ammattijärjestö, 1924, nro 8-9. Artikkelin verkkoversio.
  4. Luettelo lakkautetuista ja toimintakiellon alaisista yhdistyksistä. Sisäasiainministeriö, 1934.
  5. Rakennusliitto 100 v. ja kesäpäivät Tampereella Rakennusliitto.fi, luettu 6.4.2024
  6. a b Tauno Saarela: Suomalainen kommunismi ja vallankumous 1923–1930, s. 743, 757. Historiallisia Tutkimuksia 239. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2008. ISBN 978-952-222-051-6.
  7. Toivo Långström Eduskunta, luettu 6.4.2024
  8. Liittomme ensimmäinen työtaistelu. Rakentaja, 1925, nro 1-2. Artikkelin verkkoversio.
  9. a b S. Rakennustyöväen liiton osastojen tilitykset 1.1.—15.5. väliseltä ajalta 1927. Rakentaja, 1927, nro 5-6. Artikkelin verkkoversio.
  10. S. Rakennustyöväen liiton osastojen tilitykset 1.11.—31.12. väliseltä ajalta 1925. Rakentaja, 1926, nro 2. Artikkelin verkkoversio.
  11. Pöytäkirja Suomen Rakennustyöväen Liiton ensimmäisestä edustajakokouksesta, s. 15-18. Suomen Rakennustyöväen Liitto, 1927.
  12. a b Osoitteita. Rakentaja, 1930, nro 5. Artikkelin verkkoversio.

Aiheesta muualla

  • Rakentaja-lehdet 1925–1930 (Kansalliskirjasto)