Rochen pinta

Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata.
Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.

Jättiläiseksi paisuva tähti on ylittänyt Rochen rajansa ja tähdestä virtaa ainetta kaksoistähden toiseen osapuoleen.

Rochen pinta (joskus Rochen raja) on kahden taivaankappaleen ympärillä oleva kuvitteellinen pinta, joka on kappaleiden vetovoimaraja. Se on raja, jota suuremmaksi laajennuttuaan tähti alkaa vuodattaa massaa tähtien välissä olevan leikkauspisteen L1 kautta toiseen tähteen. Tätä leikkauspistettä kutsutaan Lagrangen pisteeksi.

Tähti voi ylittää eli "täyttää" Rochen rajansa elämänsä loppuvaiheessa, kun vedyn loppumisen seurauksena tähden ydin supistuu ja sen ulkokerrokset laajenevat voimakkaasti. Rochen pintaa on molempia tähtiä ympäröivä gravitaatiokentän ekvipotentiaalipinta, jonka jokaisessa pisteessä gravitaation potentiaalienergia on yhtä suuri.

Jos kappaleiden massat ovat yhtä suuria, Rochen pinta muistuttaa kaksiulotteisessa kuvassa makaavaa kahdeksikkoa tai ääretön-merkkiä. Kolmiulotteisena Rochen pinta on kuin kaksi vesipisaraa vastakkain; "vesipisaroiden" pyöreiden päiden keskipisteissä ovat Rochen pinnan luovat massapisteet, esimerkiksi tähdet.

Rochen pinta täyttyy monissa kaksoistähdissä toiselta puolen. Näissä tähdissä massaa virtaa tähdestä toiseen Lagrangen pisteen L1 kautta. Hyvänä esimerkkinä tästä massan siirtymisestä ovat novat.

Rochen pinnan laskemisessa otetaan huomioon painovoimapotentiaali ja keskipakoisvoima.

Rochen pinta on saanut nimensä tähtitieteilijä Édouard Rochelta.