Pontema
Pontema | |
---|---|
Järven etelärantaa kaakkoon päin. | |
Valtiot | Suomi |
Paikkakunta | Yli-Utos |
Koordinaatit | 64°51′55″N, 27°01′05″E |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Laskujoki | Pontemanoja |
Järvinumero | 59.233.1.001 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 137,3 m [1] |
Rantaviiva | 7,51 km [1] |
Pinta-ala | 2,107 km² [1] |
Pontema | |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ] | |
Infobox OK |
Pontema on melko iso järvi Utajärven kunnan Yli-Utoksen kylässä, joka on Sanginkylän sivukylä. Järvelle on yhteys myös Särkijärveltä ja Juorkunasta.[1]
Järvi ja sen ympäristö
Järvi sijaitsee Yli-Utokselta linnuntietä koilliseen noin viiden kilometrin päässä Utosjoen pohjoispuolella. Sinne menee metsäautotie sekä Yli-Utoksen että Särkijärven suunnalta. Järven laskujoki Pontemanoja laskee Utosjokea myöten Oulujokeen. Pienempi Montosenoja laskee lounaaseen suolle.
Pontemaa ympäröivät joidenkin pienten rämeiden ohella kankaat ja se onkin ollut usean savottatyömaan ympäristönä. Metsäautotiet kiertävät lähes koko järven ympäri. Lähellä järveä, Kettusenkankaan laidalla Pontemanojan varrella on edelleen suuren kämppäkartanon alue päärakennuksineen ja vanhoine hevostalleineen.
Järvi on melko matala ja rannoiltaan ruohottunut, mutta kirkasvetinen ja ympäröivien kangasmaiden takia osin hiekkarantainen. Järven kaloina ovat tyypilliset hauki, ahven ja särki. Pohjoispuolen Tulilahdessa on pieni luoto, etelälaidan niemet on kartassa nimetty Papinniemeksi, Kokkoniemeksi ja Saunaniemeksi. Entisaikojen metsäsaunoihin järven tienoilla viittaa myös järven länsirannan kankaan nimi Kestin Saunamaa ja siitä hieman luoteeseen oleva Lantonukonsaunamaa. Lantto-niminen talo sijaitsi Sanginkylässä Pontemasta kymmenisen kilometriä suoraan länteen. Pontemanhillikko-niminen suo samalla järven laidalla taas kertoo järveä ympäröivien rämeiden olleen hyviä hillan poimintapaikkoja.
Lähteet
- ↑ a b c d Järviwiki Pontema. Viitattu 27.1.2014.
Aiheesta muualla
- Sanginjärven kylähistoria. Sanginjärven kyläseura ry. Sanginkylä 2000. Toim. Esko Vesala ja Matti Savolainen, 708 s. ISBN 952-91-2823-1
Kylät | Ahmas | Alakylä | Ala-Naama | Ala-Niska | Autio | Juorkuna | Järvikylä | Kangaskylä | Kernilä | Kivijärvi | Kormunkylä | Marttisjärvi | Murronkylä | Naamankylä | Niska | Ojakylä | Potku | Sanginkylä | Sipolankylä | Sapilasmaa | Sotka | Särkijärvi | Tervolankylä | Utanen | Ylisuvanto | Yli-Utos |
---|---|
Järvet, lammikot ja lähteet | Ahmasjärvi | Ahvenlampi (Sanginkylä) | Ahvenlampi (Juorkuna) | Hakojärvi | Iso Karvasjärvi | Iso Kivijärvi | Iso Olvasjärvi | Iso-Timonen | Juorkuna | Kaihlanen | Kirkaslampi | Kivi-Sorsua | Kivijärvi | Korpinen | Kärkkäänjärvi | Lauttalampi | Marttisjärvi | Matkalampi | Mustalampi | Nuanjärvi | Palonen | Penikkajärvi | Pieni Torvenjärvi | Pikku Karvasjärvi | Pikku Olvasjärvi | Pikku-Säynäjä |Pikku-Timonen | Pontema | Puutturinjärvi | Saari-Sorsua | Sanginjärvi | Siiralampi | Sotkajärvi | Särkijärvi | Säynäjä |Torvenjärvi | Vaaranlampi | Valkiaisjärvi | Vähä-Ruohonen |
Joet ja purot | Kiiminkijoki | Kivijoki | Koivujoki | Korpisenoja | Naamanjoki | Nuanjoki | Oilinginoja | Oulujoki | Piltuanjoki | Piltunginjoki | Poikajoki | Potkunjoki | Sanginjoki | Särkijoki | Säynäjäjoki | Tilanjoki | Timo-oja | Utosjoki |
Luonnonsuojelualueet | |
Rakennukset ja rakennelmat | Ahmaksen kalevalainen perinnekylä | Ahmaskosken silta | Ala-Utoksen voimalaitos | Maijan kivi | Utajärven kirkko | Utajärven kivipuisto | Utasen voimalaitos |
Muistomerkit, laatat ja veistokset | Sankarivainajien muistomerkki (1950) | Karjalaan jääneiden muistomerkki (1958) | Roomari-patsas (1985) | Veteraanikivi (1991) | Merilän suvun koskenlaskijoiden muistomerkki (2000) | Runonlaulajien muistomerkki (2003) |
Museot | Utajärven kotiseutumuseo | Ylisipolan kotiseutumuseo |
Liikenne | Ahmaksen rautatieasema | Niskan seisake | Oulu–Kontiomäki-rata | Rokuan rautatie | Seututie 836 | Seututie 837 | Sotkan seisake | Utajärven rautatieasema | Valtatie 22 | Yhdystie 8300 |