Piiskut

Piiskut
Kultapiisku (Solidago virgaurea)
Kultapiisku (Solidago virgaurea)
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Kladi: Putkilokasvit Tracheophyta
Kladi: Siemenkasvit Spermatophyta
Kladi: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Kladi: Aitokaksisirkkaiset
Lahko: Asterales
Heimo: Asterikasvit Asteraceae
Alaheimo: Asteroideae
Tribus: Astereae
Suku: Piiskut Solidago
L.
Tyyppilaji
  • kultapiisku Solidago virgaurea L. (1753)
Katso myös

  Piiskut Wikispeciesissä
  Piiskut Commonsissa

Infobox OKNimi-testi OK

Piiskut eli kultapiiskut (Solidago) on kasvisuku asterikasvien heimossa. Siihen kuuluu noin 80 lajia, jotka kasvavat pääosin Pohjois-Amerikassa ja Euraasiassa. Piiskut ovat usein monivuotisia, pystyvartisia ruohokasveja. Kukkamykeröt ovat pieniä, esimerkiksi keltakukkaisia. Joitain lajeja viljellään koristekasvina.[1]

Piiskulajeja

  • korkeapiisku (Solidago altissima)
  • kalvaspiisku (Solidago bicolor)
  • siropiisku (Solidago caesia)
  • kanadanpiisku (Solidago canadensis)
    • tarhapiiskut (S. Canadensis-ryhmä, S. ×hybrida)
  • pikkupiisku (Solidago cutleri)
  • polvipiisku (Solidago flexicaulis)
  • isopiisku (Solidago gigantea)
    • isopiisku (S. gigantea subsp. serotina)
  • pallerokultapiisku (Solidago glomerata)
  • säiläpiisku (Solidago graminifolia) → siirretty sukuun raiput (Euthamia), nykyinen nimi säiläraippu Euthamia graminifolia.
  • isokultapiisku (Solidago macrophylla)
  • jäykkäpiisku (Solidago rigida)
  • nuokkupiisku (Solidago rugosa)
  • luhtapiisku (Solidago speciosa)
  • kultapiisku (Solidago virgaurea)
    • pohjankultapiisku (S. virgaurea subsp. lapponica (aiemmin subsp. alpestris))
    • alppikultapiisku (S. virgaurea subsp. minuta)
    • metsäkultapiisku (S. virgaurea subsp. virgaurea) [2][3]

Suomessa kasvaa alkuperäisenä luonnonkasvina kultapiisku, joka on erittäin yleinen koko maassa. Korkeapiisku, kanadanpiisku, isopiisku ja säiläpiisku ovat Pohjois-Amerikasta kotoisin olevia puutarhakarkulaisiksi levinneitä viljelylajeja.[4][5][1]

Lähteet

  1. a b Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio, 2. painos, s. 590. Suomentanut Vuokko, S. & Väre, H. Helsinki: Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1.
  2. Räty, Ella (toim.): Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja nro 363, 2012. ISBN 978-951-8942-92-7.
  3. Suomen Lajitietokeskus: Piiskut – Solidago Viitattu 2.12.2023.
  4. Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.): Retkeilykasvio. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9.
  5. Hämet-Ahti, L., Kurtto, A., Lampinen, R., Piirainen, M., Suominen, J., Ulvinen, T., Uotila., P. & Väre, H. 2005: Lisäyksiä ja korjauksia Retkeilykasvion neljänteen painokseen – Lutukka 21:41–85.

Aiheesta muualla

  • Finto: Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Solidago
Taksonitunnisteet