Oskari Fredrik Laine
| O. F. Laine | |
|---|---|
 | |
| Kansanedustaja | |
| 22.5.1907–31.7.1908 | |
| Ryhmä/puolue | SDP |
| Vaalipiiri | Viipurin itäinen |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 19. huhtikuuta 1870 Kiikoinen |
| Kuollut | 29. kesäkuuta 1947 (77 vuotta) Asikkala |
| Ammatti | työmies |
| [ Muokkaa Wikidatassa ]  | |
| Infobox OK | |
Oskar (Oskari) Fredrik Laine (synt. Heilander, 19. huhtikuuta 1870 Kiikoinen – 29. kesäkuuta 1947 Asikkala) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1907–1908.[1]
Elämä
Kiikoisten Tyynistönmaan Alaojanperän torpassa syntyneen Laineen vanhemmat olivat Kiikasta kotoisin olleet Ville Heilander (1837−1872) ja Adolfiina Maria Tuomontytär (1841−1928). Kansakoulun käytyään Laine opiskeli maanviljelyskoulussa ja työskenteli sekatyömiehenä Kiikassa. Vuosisadan vaihteessä hän muutti sahatyömieheksi Antreaan.[1][2] Laine kuului Antrean työväenyhdistykseen ja oli sortovuosien aikana myös työläisaktivistien toiminnassa.[3]
Laine valittiin kansanedustajaksi vuonna 1907 Suomen ensimmäisissä yksikamarisen eduskunnan vaaleissa. Hänen ainoaksi jäänyt kansanedustajakautensa päättyi jo kesällä 1908 eduskunnan hajottamiseen. Vuonna 1913 Laine muutti Jääskeen. Sisällissodan seurauksena hän oli vangittuna vuosina 1918−1919. Myöhemmin Laine piti omaa puutarhaa Ahtialassa ja oli myös Jääsken kunnanvaltuuston jäsen. Jatkosodan jälkeen hän muutti evakkona Asikkalaan.[1][4]
Perhe
Laineen puoliso oli Tyrväältä kotoisin ollut Roosa Severiina Salminen (1878−1958), jonka kanssa hän avioitui vuonna 1900. Pariskunnalla oli neljä lasta.[1]
Lähteet
- ↑ a b c d Oskari Fredrik Laine Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 26.4.2007.
- ↑ ”Suomen Sosialidemokratisen puolueen kansanedustajat vuosina 1907–1909”, Punanen viesti : Sosialidemokratinen kevätjulkaisu 1907, s. 9. Helsinki: Sosialistinen Aikakauslehti, 1907. Kansalliskirjasto.
- ↑ ”Voimaa” kyselty Antreasta. Työ, 10.11.1908, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 23.8.2022.
- ↑ Vuoden 1907 ”punaset”. Kansan Työ, 20.3.1937, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 23.8.2022.
|
