Nils Oker-Blom

Nils Christian Edgar Oker-Blom (5. elokuuta 1919 Helsinki – 16. tammikuuta 1995 Helsinki) oli suomalainen lääkäri, joka toimi Helsingin yliopiston rehtorina ja kanslerina. Hän sai arkkiatrin arvonimen.^[1]

Oker-Blomin vanhemmat olivat liikemies Edgar Alexander Oker-Blom ja Zea Margit Bergroth. Hänen puolisonsa vuodesta 1944 oli Constance Victorine Nordenswan.^[2] Vaimon lisäksi perheeseen kuuluu kolme lasta, Christian, Maximilian ja Teodora, jotka kaikki ovat seuranneet isäänsä akateemisiin ammatteihin. Christian Oker-Blom toimi professorina Jyväskylän yliopistossa. Lääkäreitä on ollut Oker-Blomin aatelissuvussa enemmänkin; Nils Oker-Blom oli Lääkäriliiton ensimmäisen puheenjohtajan, Max Oker-Blomin pojanpoika.

Oker-Blom tuli ylioppilaaksi 1937 ja valmistui lääketieteen lisensiaatiksi 1947, tohtoriksi hän väitteli seuraavana vuonna.^[2] Hän toimi vuodesta 1957 Helsingin yliopiston virologian professorina ja oli myös lääketieteellisen tiedekunnan dekaani. Helsingin yliopiston rehtorina Oker-Blom toimi 1978–1983 ja kanslerina 1983–1988.^[2] Arkkiatrin arvon hän sai vuonna 1992. Oker-Blom oli taiteellisesti lahjakas, hän teki harrastuksena muun muassa pronssisia muistomitaleita.^[3] Myös Wilhelm Wahlforssin patsas Wärtsilän pääkonttorissa on Oker-Blomin veistämä.

Oker-Blom toimi Nylands Nationin inspehtorina vuosina 1961–1968, minkä jälkeen hänet nimitettiin Nylands Nationin kunniajäseneksi.

Oker-Blom kuoli yllättäen vakavaan sairauteen vuonna 1995.^[3]

Lähteet

↑ Korppi-Tommola, Aura: ”Oker-Blom, Nils (1919–1995)”, Suomen kansallisbiografia, osa 7, s. 319–320. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006. ISBN 951-746-448-7. Teoksen verkkoversio.
↑ ^a ^b ^c Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 508–509. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8.
↑ ^a ^b Lehtinen, Jukka – Laine, Helena: Vuosikirja 1996, s. 19. Toimittanut Leena Hybinette-Bergknut. Malmö: Bertmarks Förlag, 1995. ISBN 951-35-5845-2.

Aiheesta muualla

Oker-Blom, Nils hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)

n k m Turun akatemian, Aleksanterin yliopiston ja Helsingin yliopiston rehtorit

Kuninkaallinen Turun akatemia (1640–1809)	E. Petraeus (1640–1641) M. Wexionius (1641–1642) Vigelius (1642–1643) Achrelius (1643–1644) Kexlerus (1644–1645) Terserus (1645–1646) Stodius (1646–1647) Alanus (1647–1648) Nycopensis (1648–1649) E. Petraeus (1649–1650) Achrelius (1650–1651) Stodius (1651–1652) Alanus (1652–1653) M. Wexionius (1653–1655) Kexlerus (1655–1656) Nycopensis (1656–1657) Thauvonius (1657–1658) Stodius (1658–1659) P. Bergius (1659–1660) O. Wexionus (1660–1661) Svenonius (1661–1662) Thuronius (1662–1664) Kempe (1664–1665) Thauvonius (1665–1666) Kexlerus (1666–1667) O. Wexionus (1667–1668) Svenonius (1668–1669) P. Bergius (1669–1670) Bång (1670–1671) Miltopaeus (1671–1672) Tunander (1672–1673) Ja. Flachsenius (1673–1674) A. Petraeus (1674–1675) Kempe (1675–1676) Tillandz (1676–1677) Laurbecchius (1677–1678) Svenonius (1678–1679) Jo. Flachsenius (1679–1680) Gezelius (1680–1681) Fahlander (1681–1682) Ja. Flachsenius (1682–1683) Tillandz (1683–1684) Laurbecchius (1684–1685) Svenonius (1685–1686) Jo. Flachsenius (1686–1687) Achrelius (1687–1688) Tolpo (1688–1689) Wanochius (1689–1690) P. Hahn (1690–1691) Ja. Flachsenius (1691–1692) Swederus (1692–1693) Lund (1693–1694) Laurbecchius (1694–1695) Jo. Flachsenius (1695–1696) Braun (1696–1697) Steen (1697–1698†) Rudeen (1698–1699) Alander (1699–1700) Munster (1700–1701) Pihlman (1701–1702) Tammelin (1702–1703) Jo. Flachsenius (1703–1704) Swederus (1704–1705) P. Hahn (1705–1706) S. Hahn (1706–1707) Hielm (1707–1708) Munster (1708–1709) Tammelin (1709–1710) G. Juslenius (1710–1711) Nysselius (1711–1712) A. Pryss (1712-1713) Bröms (1713) A. Pryss (1713–1722) Ross (1722–1724) Schulteen (1724–1725) Ekeblad (1725–1726) A. Pryss (1726–1727) Fahlenius (1727–1728) Thorwöste (1728–1729) D. Juslenius (1729–1730) Scarin (1730–1731) Jo. Haartman (1731–1732) Hasselbom (1732–1733) Björklund (1733–1734) Hassel (1734–1735) A. Bergius (1735–1736) Schulteen (1736–1737) Spöring (1737–1738) A. Pryss (1738–1739) Björklund (1739–1740) Scarin (1740–1741) Filenius (1741) Hasselbom (1743–1744) Hassel (1744–1745) Browallius (1745–1746) Spöring (1746–1747) Browallius (1747–1748) Scarin (1748–1749) S. Pryss (1749–1750) O. Pryss (1750–1751) Hassel (1751–1752) Tillander (1752–1753) Mennander (1753–1754) Mesterton (1754–1755) Clewberg (1755–1756) Kalm (1756–1757) Ja. Gadolin (1757–1758) S. Pryss (1758–1759) O. Pryss (1759–1760) Leche (1760–1761) Tillander (1761–1762) Hassel (1762–1763) Ja. Gadolin (1763–1764) Mesterton (1764–1765) Kalm (1765–1766) Ross (1766–1767) Wallenius (1767–1768) Gadd (1768–1769) Bilmark (1769–1770) Planman (1770–1771) Hassel (1771–1772) Kalm (1772–1773) Ja. Gadolin (1773–1774) Gadd (1774–1775) Ja. Haartman (1775–1776) Nääf (1776–1777) Bilmark (1777–1778) Planman (1778–1779) Lefrén (1779–1780) Ja. Gadolin (1780–1781) Calonius (1781–1782) Gadd (1782–1783) Bilmark (1783–1784) Lefrén (1784–1785) Planman (1785–1786) Porthan (1786–1787) Schalberg (1787–1788) Kreander (1788–1789) Hellenius (1789–1790) Lindqvist (1790–1791) von Bonsdorff (1791–1792) Malmström (1792–1793) Cavander (1793–1794) G. E. Haartman (1794–1795) Bilmark (1795–1796) Lefrén (1796–1797) von Bonsdorff (1797–1798) Porthan (1798–1799) Tengström (1799–1800) Calonius (1800–1801) Schalberg (1801–1802) Hellenius (1802–1803) Jo. Gadolin (1803–1804) G. Gadolin (1804–1805) Mether (1805–1806) Hällström (1806–1807) Calonius (1807–1808)

Keisarillinen Turun akatemia (1809–1828)	G. Gadolin (1809–1810) von Bonsdorff (1810–1811) Jo. Gadolin (1811–1812) G. Gadolin (1812–1813) Hällström (1813–1814) Pippingsköld (1814–1815) Wallenius (1815–1816) Snellman (1816–1817) Myréen (1817–1818) A. J. Lagus (1818–1819) Melartin (1819–1820) Bonsdorff (1820–1821) Fattenborg (1821–1822) Avellan (1822–1823) Pipping (1823–1824) Sahlberg (1824–1825) Bergbom (1825–1826) G. Gadolin (1826–1827) Hällström (1827–1828)

Keisarillinen Aleksanterin-Yliopisto (1828–1919)	Myréen (1828–1829) Hällström (1829–1832) Melartin (1832–1833) Pipping (1833–1839) af Ursin (1839–1845) W. G. Lagus (1845–1848) G. Rein (1848–1858) Arppe (1858–1869) Lindelöf (1869–1872) Moberg (1872–1875) Topelius (1875–1878) J. J. W. Lagus (1878–1884) Ahlqvist (1884–1887) T. Rein (1887–1896) Forsman (1896–1899) Hjelt (1899–1905) Wrede (1905) Hjelt (1905–1907) Heikel (1907–1911) Donner (1911–1915) Ruin (1915–1920)

Helsingin yliopisto (1817–)	Heikel (1920–1922) Suolahti (1923–1926) Tulenheimo (1926–1930) Brotherus (1931–1938) Linkola (1938–1941) Nevanlinna (1941–1945) Långfors (1945–1950) Lönnroth (1950–1953) Ravila (1953–1956) Linkomies (1956–1962) Kivinen (1962–1971) Juva (1971–1973) Palmén (1973–1978) Oker-Blom (1978–1983) Lehto (1983–1988) Tommila (1988–1992) Ihamuotila (1992–1996) Raivio (1996–2003) Niiniluoto (2003–2008) Wilhelmsson (2008–2013) Kola (2013–2018) Niemelä (2018–2022) Lindblom (2022–)

Auktoriteettitunnisteet

Kansainväliset	ISNI VIAF WorldCat

Kansalliset	Saksa Suomi (KANTO) Yhdysvallat Ruotsi Alankomaat

Henkilöt	Kansallisbiografia Biografiskt Lexikon Uppslagsverket Finland Biografiasampo