Mispeli
Mispeli | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Elinvoimainen [1] | |
| |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
Lahko: | Rosales |
Heimo: | Ruusukasvit Rosaceae |
Suku: | Mispelit Mespilus |
Laji: | germanica |
Kaksiosainen nimi | |
Mespilus germanica | |
Synonyymit | |
| |
Katso myös | |
Mispeli Wikispeciesissä | |
Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK |
Mispeli (Mespilus germanica) on ruusukasvilaji, jota kasvatetaan hedelmiensä vuoksi sekä koristepensaana ja -puuna. Se on mispelien (Mespilus) suvun ainoa laji.[2] Laji muistuttaa päärynäpuuta, mutta sen hedelmä on erilainen.
Ulkonäkö ja koko
Mispeli kasvaa yleensä noin kuusimetriseksi, mutta saattaa yltää liki kymmenmetriseksi puuksi. Puuksi se on lyhytikäinen ja elää yleensä vain 30–50 vuotta.[2][3] Valkoiset kukat ovat 3–6 cm leveitä.[2] Mispelin erittäin kova hedelmä muistuttaa rusehtavaa ruusunmarjaa, jossa on tähden muotoinen uurre keskellä ja viisi terälehteä sivuilla. Ranskalaiset kutsuvat hedelmää nimellä cul de chien (suom. koiranperse).[3][4]
Levinneisyys
Mispelin luontainen levinneisyysalue ulottuu Kaakkois-Euroopasta Länsi- tai jopa Keski-Aasiaan. Viljelyn takia lajia esiintyy paljon laajemmalla alueella, muun muassa Keski- ja Länsi-Euroopassa.[2]
Käyttö
Mispeli on ikivanha viljelylaji hedelmiensä takia. Hedelmiä voi nauttia sellaisenaan, perinteisesti viinin kera. Hedelmät poimitaan raakana ja jätetään perinteisesti oljille kypsymään.[3] Vasta, kun hedelmät ovat ylikypsiä, lähes mätiä, pehmennyt malto voidaan lusikoida pois.[3][5] Ylikypsistä tai pakkasen puremista hedelmistä tehdään myös säilykkeitä tai hyytelöjä.[2] Viktorian ajan Englannissa mispeliä nautittiin usein portviinin kera aterian päätteeksi.[6] Kaikkia maku ei kuitenkaan miellytä. George Bunyard, 1800-luvulla elänyt englantilainen puutarhuri, vertaili eri mispelilajeja toisiinsa ja totesi: ”Kaikki ovat tasavertaisen epämiellyttäviä”. lähde?
Mispelin ominaisuuksista Platina toteaa: ”Kun mispeli syödään ruokailun aluksi, se hillitsee tehokkaasti sekaisen vatsan kuivan ja viileän ominaisuutensa vuoksi. Lisäksi mispeli on tehokas apu hammassärkyyn.”[7]
Lajia käytetään myös koristekasvina.[2]
Lähteet
- Mitchell, Alan & Wilkinson, John: Euroopan puuopas. Suom. Arto Kurtto. Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki 2009 (1997).
Viitteet
- ↑ Mespilus germanica IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Euroopan puulajit 2009, s. 174.
- ↑ a b c d Puulajipuisto: Mispeli (Arkistoitu versio) Viitattu 20.6.2015.
- ↑ Le néflier d'Allemagne (Arkistoitu versio) Fruits Oubliés (ranskaksi)
- ↑ History in your garden Daily Mail, 22.5.2009 Viitattu 20.6.2015. (englanniksi)
- ↑ Featured furuit trees (englanniksi)
- ↑ Milham, M.: Platina´s on right pleasure and good health. The university of North Carolina, Asheville: Pegasus press, 1999. (englanniksi)
|