Metsärautatie

Metsärautatie on metsäteollisuuden tarpeisiin rakennettu, useimmiten kevytrakenteinen ja kapearaiteinen rautatie. Metsärautatiet helpottavat puutavaran kuljettamista laajoilta ja vaikeakulkuisilta metsäalueilta teollisuuslaitoksille, erityisesti sahoille, joko suoraan taikka tuomalla puutavara satamiin tai pääratojen varteen.

Varhaiset metsäradat olivat hevosvetoisia, mutta myöhemmin vetokalustona toimivat yleensä pienet höyry- tai polttomoottoriveturit. Toisen maailmansodan jälkeen autoistuminen teki lopun useimmista länsimaiden metsäradoista kuljetusten siirtyessä maanteille. Itäisessä Euroopassa on kuitenkin säilynyt useita metsärautateitä, joskin useimmilla niistä on enää vain museoliikennettä.

Suomessa käytössä olleita metsärautateitä

Rautatien nimi tai nimitys	Toiminnassa	Raideleveys	Pituus	Huomautukset
Eskolan metsärata	1920–1961	750 mm	68,0 km	Vain suurin linjapituus mainittu.
Evon metsärata	1908–1914	?	23 km	Rataverkon kokonaispituus.
Harvialan metsärata	1917–1955	750 mm	30 km	Pituus sivuradat mukaan lukien; pääradan pituus n. 16 km.
Kuurilan metsärata	1927–1943		22 km	Rataverkon kokonaispituus.
Pitäjänmäen kenttärata	1916–1917		>15 km	Arvioitu radan minimipituus^{[n 1]}.
Syskyjärvi–Vaaherjoki-metsärata	1920–1924		10 km	Rataverkon kokonaispituus.
Vuojoen metsärata	1912–1918	600 mm	23 km