Mehiläismonnit
| Mehiläismonnit | |
|---|---|
 Pseudopimelodus mangurus | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Lahko: | Monnikalat Siluriformes |
| Heimo: | Mehiläismonnit Pseudopimelodidae Lundberg, Bornbusch & Mago-Leccia, 1991 |
| Suvut[1] | |
| |
| Katso myös | |
| | |
| Infobox OKNimi-testi OK | |
Mehiläismonnit (Pseudopimelodidae) on monnikaloihin kuuluva heimo. Heimon lajeja tavataan makeista vesistä Etelä-Amerikasta. Eräitä heimon lajeja pidetään akvaariokaloina.
Lajit ja anatomia
Mehiläismonnien heimoon kuuluu 5 sukua ja lähteestä riippuen 26–29 lajia. Aikaisemmin heimon lajit sijoitettiin antennimonnien (Pimelodidae) heimoon alaheimona Pseudopimeloninae. Heimon kalat ovat kooltaan pieniä tai keskikokoisia ja pituudeltaan noin 5–40 cm. Tyypillisiä mehiläismonnilajien piirteitä ovat pienet silmät, suuri ja leveä suu sekä kuonon 3 lyhyttä viiksisäieparia. Eräiden mehiläismonnien ruumis on ruskeantäplikäs.[2][1][3][4]
Levinneisyys ja elintavat
Mehiläismonneja tavataan laajalta alueelta Etelä-Amerikasta. Mehiläismonnien elintavat ovat huonosti tunnettuja. Yksi tunnetuimmista on krottimonni (Lophiosilurus alexandri), joka krottien tavoin elää liikkumattomana pohjalla ja hyökkää yllättäen saaliin kimppuun. Batrochoglanis- ja Microglanis-sukujen lajit ovat suosittuja akvaarioharrastajien keskuudessa.[4]
Lähteet
- ↑ a b Nelson, Joseph S.: Fishes of the world, s. 174. Chichester: John Wiley and Sons, 2006. ISBN 978-0-471-25031-9. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 15.1.2013). (englanniksi)
- ↑ Family Pseudopimelodidae (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 15.1.2013. (englanniksi)
- ↑ Carl J. Ferraris, Jr.: Checklist of catfishes, recent and fossil (Osteichthyes: Siluriformes), and catalogue of siluriform primary types, s. 352. Zootaxa 1418. , 2007. ISBN 978-1-86977-059-4. Teoksen verkkoversio (viitattu 13.1.2013). (englanniksi)
- ↑ a b Roberto E. Reis, Sven O. Kullander, Carl J. Ferraris: Check list of the freshwater fishes of South and Central America, s. 401. EDIPUCRS, 2003. ISBN 8574303615. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 15.1.2013). (englanniksi)
|
