Loranthaceae

Loranthaceae
Loranthus europaeus
Loranthus europaeus
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Streptophyta
Kaari: Versokasvit Embryophyta
Alakaari: Putkilokasvit Tracheophyta
Yläluokka: Euphyllophyta
Luokka: Siemenkasvit Spermatophyta
Alaluokka: Koppisiemeniset Angiospermae
Ylälahko: Santalanae
Lahko: Santalales
Heimo: Loranthaceae
Juss., nom. cons.
Synonyymit
  • Bifariaceae Nakai
  • Elytranthaceae Tiegh.
  • Gaiadendraceae Nakai
  • Nuytsiaceae Tiegh.
  • Psittacanthaceae Nakai
Katso myös

  Loranthaceae Wikispeciesissä
  Loranthaceae Commonsissa

Infobox OKNimi-testi OK

Loranthaceae on kasviheimo koppisiemenisten Santalales-lahkossa. Heimoa on aiemmin kutsuttu mistelikasveiksi, mutta mistelien (Viscum) osoittauduttua santelikasvien (Santalaceae) heimoon kuuluviksi, kyseinen nimi ei enää ole sopiva.

Tuntomerkit

Kasvit ovat tavallisesti toisten kasvien rungoilla ja oksilla kasvavia loisia, jotka muodostavat pahkan kiinnittymiskohtaansa. Siitä lähtee isännän pintaa myöten kulkevia juuria, jotka muodostavat usein sekundaarisia pahkoja. Varastohiilihydraatti on inositolia. Juurikarvat puuttuvat. Kasvien karvoitus on usein monimutkainen. Lehdet sijaitsevat nivelettömällä varrella tavallisesti vastakkaisesti, joskus kierteisesti, ja ovat melko paksuja, suonitukseltaan huomaamattomia ja ehytlaitaisia. Joskus kasvit ovat kaksikotisia. Kukat ovat tavallisesti perällisiä, säteittäisiä, 3–9-lukuisia, keskikokoisia tai isoja, harvoin pieniä ja kehättömiä. Verhiö on heikosti kehittynyt, teriö pitkä ja kapean putkimainen, kirkasvärinen, usein punainen ja/tai oranssinvärinen. Sikiäin on kehänalainen, ja siinä on 4–12 siemenaihetta pohjaistukassa. Hedelmä on marja, joskus pähkinä. Siemenen endospermi on lehtivihreällinen, harvoin se puuttuu. Tulppamainen alkiokin on lehtivihreällinen, keskikokoinen tai pitkä; sirkkalehtiä voi olla jopa 11 (Psittacanthus).[1]

Levinneisyys

Heimo on levinnyt pääasiassa tropiikkiin, joitakin lajeja on lämpimillä alueilla[1].

Luokittelu

Loranthaceae koostuu 77 suvusta ja 950 lajista. Heimo on alkanut erilaistua vasta 28–40 miljoonaa vuotta sitten.[1]

Lounaisaustralialainen puuksi kasvava Nuytsia floribunda – sukunsa ainoa laji – on heimossa fylogeneettisesti erillisin. Sen aineenvaihdunta tuottaa ellaghappoa, lehdet ovat järjestyneet kierteisesti, ja se on yksikotinen. Kukintolapakko on kasvutavaltaan terttumainen ja kukinto koostuu kolmekukkaisista pikkuviuhkoista. Kukat ovat perättömiä, ja niissä on 6–8 erillistä ja keltaista terälehteä. Hedelmä on kuiva ja kolmisiipinen. Alkion sirkkalehtiä on 3–6, ja ne ovat lehtimäisiä.[1]

Heimon runsaslajisimmat suvut ovat Tapinanthus (250 lajia), Psittacanthus (120 lajia), Amyema (95 lajia), Agelanthus (60 lajia), Struthanthus (50 lajia) ja Phthirusa (40 lajia).[1]

Suvut

Heimon suvut ovat:[2]

  • Actinanthella
  • Aetanthus
  • Agelanthus
  • Alepis
  • Amyema
  • Amylotheca
  • Atkinsonia
  • Bakerella
  • Barathranthus
  • Benthamina
  • Berhautia
  • Cecarria
  • Cladocolea
  • Cyne
  • Dactyliophora
  • Decaisnina
  • Dendropemon
  • Dendrophthoe
  • Desmaria
  • Diplatia
  • Distrianthes
  • Elytranthe
  • Emelianthe
  • Englerina – tulipillit
  • Erianthemum
  • Gaiadendron
  • Globimetula
  • Helicanthes
  • Helixanthera
  • Ileostylus
  • Ixocactus
  • Kingella
  • Lampas
  • Lepeostegeres
  • Lepidaria
  • Ligaria
  • Loranthus
  • Loxanthera
  • Lysiana
  • Macrosolen
  • Moquiniella
  • Muellerina
  • Notanthera
  • Nuytsia
  • Oedina
  • Oliverella
  • Oncella
  • Oncocalyx
  • Oryctanthus
  • Oryctina
  • Panamanthus
  • Papuanthes
  • Pedistylis
  • Peraxilla
  • Phragmanthera
  • Phthirusa
  • Plicosepalus
  • Psathyranthus
  • Psittacanthus
  • Rhizomonanthes
  • Scurrula
  • Septulina
  • Socratina
  • Sogerianthe
  • Spragueanella
  • Struthanthus
  • Tapinanthus
  • Taxillus
  • Tetradyas
  • Thaumasianthes
  • Tolypanthus
  • Trilepidea
  • Tripodanthus
  • Tristerix
  • Trithecanthera
  • Tupeia
  • Vanwykia

Kuvia

  • Aetanthus nodosus on eteläamerikkalainen puoliloinen.
    Aetanthus nodosus on eteläamerikkalainen puoliloinen.
  • Dendrophthoe falcata
    Dendrophthoe falcata
  • Englerina lecardii
    Englerina lecardii
  • Gaiadendron punctatum
    Gaiadendron punctatum
  • Ileostylus micranthus Uudesta-Seelannista
    Ileostylus micranthus Uudesta-Seelannista
  • Ligaria cuneifolia Argentiinassa
    Ligaria cuneifolia Argentiinassa
  • Muellerina eucalyptoides
    Muellerina eucalyptoides
  • Nuytsia floribunda
    Nuytsia floribunda
  • Phthirusa ovata
    Phthirusa ovata
  • Scurrula yadoriki -lajin kukka Japanissa
    Scurrula yadoriki -lajin kukka Japanissa
  • Tapinanthus globifer Burkina Fasossa
    Tapinanthus globifer Burkina Fasossa

Lähteet

  • Stevens, P. F. (2001 onwards). Angiosperm Phylogeny Website. Version 12, July 2012 [and more or less continuously updated since]. http://www.mobot.org/MOBOT/research/APweb/.

Viitteet

  1. a b c d e Stevens, P. F. (2001 onwards). Angiosperm Phylogeny Website. Version 12, July 2012 [and more or less continuously updated since.] mobot.org. Viitattu 21.11.2017.
  2. List of genera in loranthaceae data.kew.org. Viitattu 21.11.2017.

Aiheesta muualla

  • Levinneisyyskartta: http://www.mobot.org/mobot/research/apweb/maps/loranthaceae.gif
Taksonitunnisteet
  • Wikidata: Q156691
  • Wikispecies: Loranthaceae
  • APNI: 54710
  • ATRF: Loranthaceae
  • BOLD: 148565
  • CoL: C7D
  • EoL: 4404
  • EPPO: 1LORF
  • FloraBase: 22797
  • FNA: 10520
  • FoAO2: Loranthaceae
  • FoC: 10520
  • GBIF: 6663
  • GRIN: 673
  • iNaturalist: 59831
  • IPNI: 30000121-2
  • IRMNG: 114850
  • ITIS: 27854
  • NBN: NBNSYS0000164593
  • NCBI: 3963
  • NZOR: 4d414969-929e-452f-b99a-fe0d1433ac19
  • Open Tree of Life: 388686
  • Paleobiology Database: 55699
  • Plazi: 1664674A-4D7C-5AFA-B13A-E07BAEFB7498
  • POWO: urn:lsid:ipni.org:names:30000121-2
  • Tropicos: 42000214
  • VASCAN: 236
  • VicFlora: 17e9cb40-f961-4155-8b1c-c954cdf09645
  • Watson & Dallwitz: lorantha
  • WFO: wfo-7000000350