Logistiikka
Logistiikka on materiaali-, raha- ja tietovirtojen hallintaan erikoistunut käytännönjohteinen tieteenhaara. Siinä käsitellään yritysten ja laitosten materiaalivirran fyysistä, tiedollista ja taloudellista hallintaa hankinnasta asiakkaalle saakka.
Logistiikka-termiä käytetään yleisesti, kun puhutaan tavaroiden kuljetuksesta ja varastoinnista, ja nämä toiminnot ovatkin usein näkyvin osa organisaatioiden logistisia toimintoja. Logistiikan tutkimuksen eri osa-alueita ovat muun muassa jakelu, toiminnanohjaus, kuljetukset, ostotoiminta, toimitusketjun hallinta ja organisaatioiden toiminta.[1] Muita liittyviä kohtia ovat logistisen ketjun hallintaan liittyvä tietohallinto, esimerkiksi toiminnanohjausjärjestelmät. Logistiikan voidaan nähdä koostuvan myös tulo-, tuotanto ja lähtölogistiikasta.
Historia
Muinaisissa Kreikan, Rooman ja Bysantin imperiumeissa logistikas (kr.) -nimiset upseerit olivat vastuussa rahoitus- ja huoltoasioista. Tätä pidetään sanan logistiikka alkuperänä. Logistiikka-sana palasi käyttöön 1600-luvulla Ranskan armeijassa, missä sillä tarkoitettiin joukkojen huoltoa, kuljetuksia ja majoittamista.
Ensimmäisiä kertoja logistiikka-käsitettä käytettiin ja alettiin myös tieteellisesti pohtia toisen maailmansodan aikana. Tällöin valtavat armeijoiden vaatimat materiaalivirrat (tukikohdista rintamalle) vaativat järjestelmällistä ja suunnitelmallista hoitamista.
Tulologistiikka
Tulologistiikassa hankitaan yritykselle materiaaleja, komponentteja, osakokoonpanoja, tuotteita tai palveluita joko niiden tuottajilta, agenteilta tai tukkukaupoista. Viime vuosina tämä toiminta on voimakkaasti kansainvälistynyt, kun hankintatoimintaa harjoitetaan sieltä mistä se on kokonaisedullisinta tehdä. Hankinnat jaetaan usein A-, B- ja C-luokan nimikkeisiin, minkä perusteella niitä hallitaan eri logiikkaa noudattaen. Pääraaka-aineiden ohjaukseen kiinnitetään huomioita niiden taloudellisen merkityksen takia. Muita raaka-aineita varastoidaan tyypillisesti enemmän - toimituskyvyn takia ei varastoinnista usein kannata luopua kokonaan. Varastoijana voi olla toimittaja, ostaja tai kolmas osapuoli, esimerkiksi huolintayritys.
Tuotantologistiikka
Tuotantologistiikkaan liittyvät tärkeimmät päätökset ovat "ostaa tai valmistaa" päätökset, joita tulisi miettiä jo tuotekehityksen aikana, sekä se miten ja missä tuotetta valmistetaan. Yritykset tyypillisesti haluavat keskittyä omaan ydinosaamiseensa ja siten toimia verkostoissa. Tuotantoa halutaan rakentaa joko alihankkijoiden tai asiakkaiden lähelle, riippuen esimerkiksi kuljetuskustannuksista ja toimituskykyvaatimuksista.
Lähtölogistiikka
Lähtölogistiikassa mietitään jakeluteitä, ja siihen kuuluvia yhteistyökumppaneita, esimerkiksi tarvittavaa kuljetustiheyttä ja varastointia.
Lisäarvologistiikka
Lisäarvologistiikka on teollista tuotantoa ympäröivien materiaalivirtojen tehokasta ja räätälöityä hallintaa: tuotteiden varastointia, lähettämistä ja pakkaamista, hankintaa ja huolintaa; raaka-aineena, keskeneräisenä tai valmiina tuotteena. Lisäarvo syntyy logistiikkaprosessissa, kun lähetys- tai vastaanottoprosesseihin tuodaan perinteisesti teollisten tuotantoprosessien piirissä olleita toimintoja, esimerkiksi laadunvalvontaa, kokoonpanoa ja osavalmistusta, tuotesuojausta tai huoltotoimintoja.
Logistiikalla on merkittävä vaikutus yritysten kilpailukykyyn. Koko logistiikan vaikutus teollisuuden yritysten kilpailukykyyn on 35 %. Keskimäärin 12 % teollisuuden kaikista kustannuksista muodostuu logistiikasta ja siitä lisäarvologistiikan arvon arvioidaan olevan noin 3‒4 %.
Nykyään
Nykyään logistiikkaa pidetään yhtenä yritysten tärkeimpänä toimintona, jolla voidaan saavuttaa huomattavia säästöjä tai kilpailuetua. Yritykset käyttävät usein kolmannen osapuolen tarjoamia palveluita (3PL) ja palveluvarastoja. Logistiikkakustannukset ovat keskimäärin 11,5% suomalaisten yritysten liikevaihdosta, ja 17% bruttokansantuotteesta. Tästä noin puolet on varastoinnin kustannuksia ja varastointiin sitoutuvan pääoman kustannuksia. (Tavaraliikenne- ja kuljetusjärjestelmät, Ernvall, LVM, Logistiikkaselvitys 2006)
Logistiikan trendit
Yksi logistiikan trendeistä on 1980-luvun autoteollisuudesta (Toyota) juurensa juontava periaate, jonka mukaan komponenttien ja tuotteiden pitää olla juuri oikeaan aikaan oikeassa paikassa, oikean määräisenä ja laatuisena. Tästä pienten valmistuserien valmistusmetodista käytetään lyhennettä JIT (Just-In-Time). Suomalaisessa kirjallisuudessa tämä on kääntynyt muotoon JOT (Juuri Oikeaan Tarpeeseen). JIT-valmistusstrategian tavoitteena on mm. pienentää varastoja ja näin vähentää sidottua pääomaa ja lopulta palvella paremmin asiakkaita. Nykyään on alalle vakiintunut ns. arvoketjuajattelu, jossa tuotteen (tai palvelun) lisäarvon muodostumista tarkkaillaan läpi koko toimitusketjun, aina raaka-aineista valmiiseen tuotteeseen.
Logistiikan opetus Suomessa
Yliopistokoulutus
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa on mahdollista valmistua ekonomiksi (maisteritutkinto) Logistiikan ja Palvelutalouden koulutusohjelmasta sekä englanninkielisestä Logistics and Service Economics -koulutusohjelmasta. Logistiikkaa on mahdollista opiskella diplomi-insinööritutkinnon pää- tai sivuaineena Teknillisessä korkeakoulussa (TKK/Aalto-yliopisto) ja Tampereen, Oulun ja Lappeenrannan teknillisissä yliopistoissa tuotantotalouden tai tietojohtamisen opintosuunnissa.
Ammattikorkeakoulutus
Logistiikkaa voi opiskella myös ammattikorkeakoulussa. Logistiikan linjoja on Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa Kotkassa, Satakunnan ammattikorkeakoulussa Raumalla sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Logistiikan insinööriopinnot kestävät 4 vuotta ja ovat laajuudeltaan 240 opintopistettä. Kotkassa ja Turussa voi opiskella myös logistiikkatradenomiksi. Koulutus kestää keskimäärin 3,5 vuotta ja on laajuudeltaan 210 opintopistettä.
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa voi suorittaa sekä ylemmän AMK-insinöörin, että tradenomin tutkinnon. Koulutus toteutetaan Kouvolassa, pääsyvaatimuksena on alempi korkeakoulututkinto ja vähintään 2 vuotta valmistumisen jälkeistä alakohtaista työkokemusta. Koulutus on laajuudeltaan 60 op (insinööri YAMK) tai 90 op (tradenomi YAMK).[2] Jyväskylässä on Logistiikan ylemmän insinöörin linja.[3]
Jatkokoulutus
Suomessa logistiikan alan jatkokoulutusta tarjoavat Teknillinen korkeakoulu (TKK/Aalto-yliopisto) sekä Tampereen, Oulun ja Lappeenrannan teknilliset yliopistot sekä Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa koulutetaan logistiikan ja palvelutalouden tohtoreita logistiikan aineen tohtoriohjelmassa. Logistiikan väitöskirjojen aiheet liittyvät koko toimitusketjun strategiseen, taktiseen ja operatiiviseen suunnitteluun sisältäen hankintatoimen, tuotannonsuunnittelun ja jakelun. Väitöskirjoissa kehitellään sekä yleisempiä liiketoimintamalleja että spesifimpiä, numeeriseen mallintamiseen ja optimointiin perustuvia malleja.
Katso myös
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Logistiikka.
- Logistiikan Maailma
- Helsingin kauppakorkeakoulun logistiikan aineen peruskurssit Tuotantotalous[vanhentunut linkki] ja Operations Management[vanhentunut linkki].
- Logistiikka - Avausluento Professori Kari Tanskanen [vanhentunut linkki]
- Tavaraliikenne- ja kuljetusjärjestelmät Professori Timo Ernvall[vanhentunut linkki]
- Teemana logistiikka: Tavaran purkaminen on halvempaa maalla kuin satamissa
- BusinessLogistiikka
- Logistiikan tunnuslukuja (Arkistoitu – Internet Archive)
- Logistiikkaselvitys, Liikenne- ja viestintäministeriö 2012[vanhentunut linkki]
- Logistics Performance Index (Maailmanpankki)[vanhentunut linkki]
