Konkreetio

Iskostuminen eli diageneesi, vasemmalla ennen tiivistymistä. Siniset nuolet osoittavat mineraalien virtausta liuoksessa. Punaiset nuolet osoittavat rasitusalueet, joissa ainetta liukenee. Oikealla tiivistyksen jälkeen vaaleille alueilla on tullut lisää mineraaleja, mikä on vähentänyt huokostilaa.

Konkreetio on sedimenttikivissä tavattava ympäristöään kovempi pallomainen tai ellipsin muotoinen kohta.[1] Ne syntyvät iskostumisen eli diageneesin yhteydessä kun sedimenttiaineksen huokoiset välit korvautuvat karbonaatilla, kvartsilla tai jollain muulla mineraalilla.[2][3][4] Niiden läpimitta saattaa olla senttimetreistä muutamaan metriin.[5]

Uudelleen kiteytyneet konkreetiot ovat tavallisia metamorfisissa kivissä.[1]

  • Suuria konkreetioita Länsi-Kazakstanissa
    Suuria konkreetioita Länsi-Kazakstanissa
  • Konkreetioita
    Konkreetioita
  • Halkaistu konkreetio
    Halkaistu konkreetio
  • Konkreetio, josta on lyöty pala pois
    Konkreetio, josta on lyöty pala pois

Lähteet

  1. ↑ a b Konkreetio Geologia.fi. Viitattu 16.12.2019.
  2. ↑ Hytönen, Kai: Suomen mineraalit, s. 15. Jyväskylä: Geologian tutkimuskeskus, 1999. ISBN 951-690-745-8. Teoksen verkkoversio (viitattu 16.12.2019).
  3. ↑ Diageneesi Geologia.fi. Viitattu 16.12.2019.
  4. ↑ Iskos Geologia.fi. Viitattu 16.12.2019.
  5. ↑ Konkreetio Tieteen termipankki. Viitattu 16.12.2019.

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta konkreetio.
  • Katz, Bob: Concretions DesertUSA. Viitattu 16.12.2019. (englanniksi)
  • Marshall, Jim D. & Pirrie, Duncan: Carbonate concretions—explained. GeologyToday, 18.3.2013, 29. vsk, nro 2, s. 53–62. doi:10.1111/gto.12002. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 16.12.2019. (englanniksi)
Tämä tieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.