Koivulahden seurakunta
| Koivulahden seurakunta Kvevlax församling | |
|---|---|
 |  |
| tunnus | sijainti |
 Koivulahden kirkko | |
| Tunnustuskunta | evankelis-luterilainen |
| Hiippakunta | Porvoon hiippakunta |
| Rovastikunta | Korsholman rovastikunta |
| Seurakuntayhtymä | Mustasaaren seurakuntayhtymä |
| Pääkirkko | Koivulahden kirkko |
| Perustettu | 1691 |
| – kappeliseurakunta | 1691 |
| – kirkkoherrakunta | 1857 |
| Jäsenmäärä | 2 577[1] (2021) |
| – Osuus asukkaista | 79,8 % |
| Kirkollisvero | 1,85 % |
| Kirkkoherra | Fredrik Kass |
| Verkkosivusto | |
| Infobox OKNimi-testi OK | |
Koivulahden seurakunta (ruots. Kvevlax församling) on ruotsinkielinen evankelis-luterilainen seurakunta Pohjanmaalla, Mustasaaressa. Seurakunta kuuluu Porvoon hiippakunnassa Korsholman rovastikuntaan ja on osa Mustasaaren seurakuntayhtymää. Kirkkoherrana toimii Fredrik Kass.[2]
Historia
Koivulahden seurakunta perustettiin vuonna 1691 Mustasaaren kappeliksi. Koivulahti sai oman kirkon 1692 ja täällä asuvan emäseurakunnan papin 1700. Seurakunnalla on ollut oma kappalainen vuodesta 1781. Vuonna 1857 Koivulahti erotettiin eri pitäjäksi ja kirkkoherrakunnaksi. Lähetysompeluseuratyö alkoi Koivulahdessa jo 1800-luvun lopulla.[3][4]
Seurakunnan nuorisopiiri syntyi nuorisoherätyksen innoittamana 1930. Piirin toiminta oli innokasta sotien aikana ja vielä vuosikymmeniä sen jälkeen. Seurakunnan kirkkokuoro on perustettu vuonna 1934. Kirkkokuoro on laulanut paikkakunnan vapaakirkoissakin.[5]
Toisen maailmansodan jälkeen
Sotien jälkeen seurakunnan talous oli heikossa kunnossa. Seurakunta joutui anomaan vapautusta diakonissan viran perustamisesta. Diakonia- ja nuorisotyötä hoidettiin tilapäisjärjestelyin. Vakituinen diakonissa saatiin vuonna 1972. 1970- ja 1980-luvulla seurakunnalla oli aktiivinen puhallinorkesteri.[5]
Nuorisopiiri perusti vuonna 1945 rahaston uuden seurakuntakodin rakentamiseksi. Rakennustyöt käynnistyivät 1958. Seurakuntakoti rakennettiin vanhan pitäjäntuvan paikalle.[4]
Sodan jälkeisiä vuosikymmeniä leimasivat ristiriidat vapaakirkollisten seurakuntien kanssa. Ilmapiiri kiristyi seurakunnan saadessa Åke Bergmanin kirkkoherraksi. Vastakohtaisuudet kärjistyivät Petsmon rukoushuoneella pidetyssä kasteväittelytilaisuudessa, jonne väkeä tuli kuorma-autolasteittain.[6]
Rukoushuoneessa ottivat yhteen kirkkoherra Åke Bergman sekä baptistipastorit Erik Anders Nybacka ja Gösta Öman. Kokous kärjisti kirkkojen välejä.[6]
1965–1991
Kirkon ja vapaakirkkojen väliset suhteet lientyivät 1960-luvulta lähtien, jolloin vastapuolet alkoivat varovaisesti lähestyä toisiaan. Aluksi seurakunnat pitivät yhteisiä pääsiäiskokouksia, myöhemmin kesäisiä telttakokouksia. 1990-luvulta lähtien Koivulahden seurakunnat ovat pitäneet yhteisiä uudenvuodenvalvojaisia.[6]
Vuonna 1965 seurakunta pohti juniori- ja nuorisotyöntekijän palkkaamista.[5] Keväällä 1969 talous salli kanslistin ja nuorisotyöntekijän viran perustamisen.[4] Vapaamuotoinen seurakuntatoiminta kasvoi 1970-luvulla. 1980-luvulla alkoi lasten päiväkerhotoiminta. Koivulahden pappila kunnostettiin 1980-luvun lopussa kokous- ja kerhotiloiksi sekä kirkkoherran asunnoksi.[7]
Pyhäkoulu on toiminut Koivulahdessa lähes koko sodanjälkeisen ajan. 1980-luvulta lähtien seurakunnalla on ollut myös partiotoimintaa. Seurakunnan eläkeläiskerho on kokoontunut 1970-luvulta lähtien.[4]
1991–
1990-luvun talouslama toi Koivulahden diakoniatyölle lisää tehtäviä. Seurakunta on tehnyt kotikäyntejä ja ruokapankkitoimintaa. Seurakunnassa on toiminut myös ystäväpalvelu ja surutyöryhmä.[5]
1900-luvun loppupuolella seurakunnan tärkein avustuskohde on ollut Senegal. Seurakunnasta on lähdetty myös lähetystyöhön. Vuonna 1992 Koivulahdessa oli viisi lähetyssaarnaajaa Koivulahdesta.selvennä[4]
Papisto
Seuraavat henkilöt toimivat Koivulahden kappeliseurakunnan kappalaisina ja seurakunnan kirkkoherroina:[3]
Koivulahden kappeliseurakunta
- 1700–1706: kappalainen Birger Olofsson Bratt
- 1707–1712: kappalainen Mikael Andersson Fant
- 1711–1715: kappalainen Matts Johansson Sonck
- 1722–1728: kappalainen Petrus Gavelius
- 1730–1732: kappalainen Jakob Wassorin
- 1732–1746: kappalainen Erik Holmudd
- 1746–1773: kappalainen Anders Aspegren
- 1773–1781: kappalainen Gabriel Gabrielsson Arenius
- 1781–1800: kappalainen Wilhelm Mattsson Granlund
- 1801–1809: kappalainen Anders Karlsson Aspegren nuorempi
- 1810–1837: kappalainen Nils Hagman
- 1840–1856: kappalainen Nils Ferdinand Kurtén
Koivulahden seurakunta
- 1858–1869: kirkkoherra Frans Oskar Durchman
- 1870–1872: kirkkoherra Karl Johan Adolf Nordman
- 1872–1873: kirkkoherra Gustaf Adolf Cajanus
- 1877–1908: kirkkoherra Klas Edvin Karsten
- 1906 vt. kirkkoherra Juho Henrik Uoti
- 1910–1950: kirkkoherra Evald Erland Hemmer
- 1951–1963: kirkkoherra Åke Lorentz Bergman
- 1963—1964: vt. kirkkoherra Karl Lindholm
- 1964–1978: kirkkoherra Sigurd Norrgård
- kirkkoherra Ernst Häggqvist
- 1979–1984: kirkkoherra Tor-Erik Store
- 1984–1992: kirkkoherra Anders Store
- 1992–2007: kirkkoherra Tor-Erik Store
- 2007–2017: kirkkoherra Anders Lundström
- 2017–2018: kirkkoherra Jessica Bergström-Solborg
- 2019→ kirkkoherra Fredrik Kass
Katso myös
- Mustasaaren seurakuntayhtymä
- Hankmon baptistiseurakunta
- Koivulahden Elim-seurakunta
- Koivulahden lähetysseurakunta
- Kunin Betesda-seurakunta
Lähteet
- Harald, Bengt: Nurja ja vaikea kansa. Mustasaaren kunta 650 vuotta. Vaasa: Mustasaaren kunta, 2002. ISBN 951-96441-2-1.
Viitteet
- ↑ Seurakuntatalouksien jäsenmäärä ja muita tunnuslukuja 2021 Kirkon tilastot. Suomen ev.lut. kirkko. Viitattu 9.5.2022.
- ↑ Yhteystiedot Koivulahden seurakunta. Viitattu 13.6.2022.
- ↑ a b Pappisluettelo: Koivulahden seurakunta Suomen sukututkimusseura. Viitattu 29.11.2022.
- ↑ a b c d e Harald 2002, s. 320
- ↑ a b c d Harald 2002, s. 319
- ↑ a b c Harald 2002, s. 322
- ↑ Harald 2002, s. 321
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
