Kieli (musiikki)
 | Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Käsittelee pääasiallisesti kitaroiden ja bassojen kieliä, niitäkin vain teräksisinä. |
Kieli on kielisoittimen värähtelevä osa. Valmistusmateriaali riippuu soittimen tyypistä, ne voivat olla esimerkiksi nailonia tai terästä; kuten myös puhdistettua, kuivattua ja kierrettyä eläimen suolta eli katguttia.[1]
Jousisoittimet
Viulun, alttoviulun ja sellon kielet valmistettiin pitkään lampaan suolista. 1700-luvulla kieliä ryhdyttiin valmistamaan metallista ja ohuella hopea- tai kuparipunoksella vahvistetuista suolista. Näiden käyttö yleistyi kuitenkin vasta 1900-luvulla.[2][3]
Viuluissa ja alttoviuluissa matalat kielet ovat usein metallipunoksella päällystettyjä suolikieliä ja korkein kieli terästä. Sellon ja kontarbasson kielet ovat usein umpi- tai punottua terästä. [2]
Kitaran kielet
Kitaroiden ja bassojen kieliä on roundwound-, halfwound- ja flatwound-mallisina. Yleisimmin käytetyt roundwound-kielet on päällystetty kokonaan pyöreällä metallilangalla, joka on kierretty sisälangan ympärille. Roundwoundit ovat muun mallisia kieliä kestävämpiä ja tuottavat voimakkaamman ulostulon.[1]
Flatwound-kielten pyöreä päällystelanka on hiottu litteäksi, ja ne kestävät vähemmän kulutusta ja ovat soinniltaan pehmeämpiä. Niitä käytetään yleisesti esim. jazzkitaroissa. Bassoissa flatwound-kieliä käytetään yleensä nauhattomissa bassoissa, joskin niitä voidaan käyttää myös nauhallisissa bassoissa.[1] Tästä tyyppiesimerkkinä Iron Maiden -yhtyeen basisti Steve Harris, joka käyttää bassoissaan flatwound-kieliä.
Halfwound-kielet ovat näiden kahden välimuoto.[1]
Teräskielinen akustinen kitara
(Huomio: taulukossa tummanharmaalla merkityt ovat kierrepäällysteisiä, muut päällystämättömiä, yhtenäistä metallilankaa)
| Nimi | 1 (E) in/mm | 2 (H) in/mm | 3 (G) in/mm | 4 (D) in/mm | 5 (A) in/mm | 6 (E) in/mm |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Extra super light (8-38/20-97) | .008/0.20 | .010/0.25 | .021/0.53 | .030/0.76 | .038/0.97 | |
| Super light (9-42/23-107) | .009/0.23 | .011/0.28 | .024/0.61 | .032/0.81 | .042/1.07 | |
| Regular light (10-46/25-117) | .010/0.25 | .013/0.33 | .026/0.66 | .036/0.91 | .046/1.17 | |
| Extra light w/heavy bass (9-46/23-117) | .009/0.23 | .013/0.33 | .029/0.74 | .036/0.91 | .046/1.17 | |
| Medium (11-49/28-124) | .011/0.28 | .014/0.36 | .028/0.71 | .038/0.97 | .049/1.24 | |
| Heavy (12-54/30-137) | .012/0.30 | .016/0.41 | .032/0.81 | .042/1.07 | .054/1.37 | |
| Extra heavy (13-62/33-157) | .013/0.33 | .017/0.43 | .036/0.91 | .046/1.17 | .056/1.57 |
Bassokitara
(Kaikki kielet päällyslangalla)
| Nimi | 1 (G) in/mm | 2 (D) in/mm | 3 (A) in/mm | 4 (E) in/mm | 5 (B) in/mm |
|---|---|---|---|---|---|
| Light (40-100/102-254) | .040/1.02 | .060/1.52 | .080/2.03 | .100/2.54 | .130/3.30 |
| Medium (45-105/114-267) | .045/1.14 | .065/1.65 | .085/2.16 | .105/2.67 | .130/3.30 |
| Heavy /Drop-C vireelle (50-120) | .050 | .070 | .090 | .120 |
Lähteet
- ↑ a b c d Denyer, Ralph: Suuri kitarakirja. WSOY.
- ↑ a b Kruckenberg, Sven: Sinfoniaorkesteri ja sen soittimet, s. 208. WSOY, 1996. ISBN 951-0-21226-1.
- ↑ Miten suolikielet vaikuttavat äänenlaatuun? How Violins OY. Viitattu 28.10.2019. (englanniksi)
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kieli (musiikki) Wikimedia Commonsissa
Tämä musiikkiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
