Kantō
Tämä artikkeli käsittelee Japanin aluetta. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Kantō (jap. 関東地方, Kantō-chihō, "raja-aseman itäpuolen seutu") on Japanin pääsaaren Honshūn keskiosan itärannikolla sijaitseva alue. Siihen kuuluvat Chiban, Gunman, Ibarakin, Kanagawan, Saitaman, Tochigin ja Tokion prefektuurit.
Kantō voidaan jakaa kahteen ala-alueeseen. Alueen eteläosa on Suur-Tokio, joka koostuu Chiban, Kanagawan, Saitaman ja Tokion prefektuureista ja on Japanin merkittävin metropolialue. Pohjoinen Kantō, johon kuuluvat Gunman, Ibarakin ja Tochigin prefektuurit, on menettänyt nopeasti maaseutuluonnettaan kaupunkialueen laajetessa pohjoiseen. Kantōn länsiosassa vuoret estävät kaupunkimaisen rakentamisen, ja alue liittyykin viereiseen Tōkain seutuun vain hyvin kapean rannikkokaistaleen kautta. Pohjoisessa Kantō rajautuu Tōhokun alueeseen.
Kantō on saanut nimensä Kantōn tasangosta, jolla suuri osa, hieman yli 40 prosenttia[1], siitä sijaitsee. Kantō on Japanin Tyynenmeren rannikon teollistuneen kaupunkialueen, ”Tōkaidōn megalopoliksen”, itäinen päätepiste. Alue on toiminut Japanin poliittisena keskuksena feodaalikaudelta lähtien Kamakura- ja Edo-kausilla. Vuoden 2000 väestönlaskennan mukaan alueen prefektuurien yhteenlaskettu väkiluku oli 40 433 711 henkeä[2] ja vuonna 1991 sen väestötiheys oli 1 192 henkeä neliökilometriä kohti[1].
Lähteet
- Richard Bowring, Peter Kornicki et al.: The Cambridge Encyclopedia of Japan, s. 34. Cambridge University Press, 1993. ISBN 0-521-40352-9.
Viitteet
- ↑ a b Library of Congress Studies
- ↑ Population of Japan
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kantō Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||
