Jyväskylän kaupunginteatteri

Jyväskylän kaupunginteatteri
Sijainti Jyväskylä, Suomi
Koordinaatit 62°14′N 25°45′E / 62.24°N 25.75°E / 62.24; 25.75
Rakennustyyppi Teatterirakennus
Suunnittelija Alvar Aalto
Valmistumisvuosi
Kartta
Jyväskylän kaupunginteatteri
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ] Näytä Wikidatasta tulevat arvot
Infobox OK
Jyväskylän kaupunginteatteri syksyllä 2007
Alvar Aalto -muistolaatta teatterin ulkoseinässä.

Jyväskylän kaupunginteatteri on vuonna 1961 perustettu teatteri, joka toimii akateemikko Alvar Aallon suunnittelemassa teatteritalossa Jyväskylän keskustassa.[1]

Teatterirakennus

Teatteritalo Jyväskylän Vapaudenkadulla valmistui kuusi vuotta Aallon kuoleman jälkeen vuonna 1982. Teatteritalo on osa Aallon 1960-luvulla tekemää Jyväskylän hallintokorttelisuunnitelmaa. Suunnitelman muut osat ovat Poliisitalo (1971) ja Virastotalo (1978).

Teatteri koostuu kahdesta näyttämöstä, joista suuren näyttämön katsomossa on 551 paikkaa ja pienellä näyttämöllä noin sata paikkaa.[1]

Teatteritalon odotettu peruskorjaus aloitetaan syksyllä 2024. Kaksivuotisen remontin aikana teatteritoiminta siirtyy väistötiloihin Jyväskylän Paviljonkiin, Uno Savolan kadulle.

Ohjelmisto

Teatterissa esitetään uusia ensi-iltoja kuudesta kahdeksaan vuodessa. Yhteensä esityksiä on vuosittain noin 250 ja yleisöä noin 60 000.[1]

Ohjelmistoon kuuluneita musiikkinäytelmiä ovat muun muassa Niin kuin taivaassa 2009, Ulvova mylläri 2009–2010, My Fair Lady 2010–2011, Piaf 2011–2012, Myrskyluodon Maija 2012–2013, Shrek 2013–2014, Lainahöyhenissä 2014–2015, Jekyll & Hyde 2015–2016, Hair 2018–2019 ja Phantom - Pariisin oopperan kummitus 2019–2020.[2]

Vuodesta 2002 teatterin erityisenä painopisteenä on ollut lasten- ja nuortenteatteri sekä siihen liittyvä teatterikasvatus. Tätä se on toteuttanut erilaisilla työpajoilla, Teatteri tutuksi -toiminnallaan sekä erilaisilla yhteistyöprojekteilla lasten ja nuorten kanssa. Sylivauvoillekin tarkoitettuja produktioita on tehty, esimerkiksi vuoden 2010 Vaavin salattu elämä.[3]

Teatterin johtajat

  • Matti Tapio 1961–1965
  • Tauno Lehtihalmes 1965–1972
  • Lauri Tarkiainen 1972–1973
  • Jotaarkka Pennanen 1973–1977
  • Jarmo Inkinen 1977–1978
  • Ari Kallio 1978–1984
  • Aimo Hiltunen 1984–1989
  • Kurt Nuotio 1989–1992

  • Rauli Jokelin 1993–1997
  • Vesa Raiskio 1997–2000
  • Aila Lavaste 2001–2007[4]
  • Reino Bragge 2007[5]–2010[6]
  • Kari Arffman 2011[7]–2015[8]
  • Hilkka Hyttinen 2015–2020[9]
  • Marietta Kunnas 2021–[10]

Lähde (1961–2001)[11]

Henkilökunta

Teatterin tunnettuja näyttelijöitä ovat Maritta Viitamäki (Maa on syntinen laulu) ja Kari Kihlström (Porttikielto taivaaseen, Talvisota). Vuonna 2024 teatterissa näyttelivät muiden muassa Paavo Honkimäki, Saara Jokiaho, Anneli Karppinen, Miika Laakso, Hannu Lintukoski, Piia Mannisenmäki, Jukka-Pekka Mikkonen, Anna-Maija Oka, Jussi-Petteri Peräinen, Elina Saarela, Jouni Salo, Hegy Tuusvuori, Sami Ulmanen, Asko Vaarala, Markus Virtanen ja Tytti Vänskä. [12]

Jyväskylän kaupunginteatteri palkittiin vuoden 2007 reiluimpana kulttuurityönantajana.[13]

Historiaa

Jyväskylän kaupunginteatteri on ollut osa kaupungin organisaatiota vuodesta 2001 lähtien. Siihen saakka se toimi osakeyhtiönä, ja nimi oli virallisesti Jyväskylän Teatteri Oy. [14]

Vuonna 1984 teatterin johtoon tullut Aimo Hiltunen pyrki löytämään yleisöön vetoavia näytelmiä. Syksystä 1988 alkaen esitetty Mustalaisleiri muuttaa taivaaseen -musiikkinäytelmä oli kapellimestari Jyrki Heikkilän ja käsikirjoittaja Martti Pulakan yhteistyön hedelmä ja Suomen kantaesitys.[15] Kolmen näytäntökauden aikana sen näki yli 105 000 katsojaa. 1990-luvun Rauli Jokelinin neljä vuotta kestänyttä aikaa leimasi talouskriisi. Jokelinin kaudella nähtiin teatterissa suosittu unkarilainen musikaali Se on elämää, Misi. Aila Lavasteen kaudella 2000-luvun alussa nähtiin teatterin 40-vuotisjuhlanäytelmänä kappale Maan päällä paikka yksi on (2001).[16] Reino Braggen kaudella syksyllä 2010 ohjelmiston vetonaulana oli My Fair Lady.[3]

Lähteet

  1. a b c Jyväskylän kaupunginteatteri Jyväskylä.fi. Arkistoitu 16.9.2013. Viitattu 28.11.2013.
  2. Tuomaala,Tomi: Hulluja, tähtiä ja jättiläisiä. keskisuomalainen, 26.8.2015. Jyväskylä:
  3. a b Keski-Suomen yritysmaailma 2/2010 (Arkistoitu – Internet Archive). PDF.
  4. Teatterinjohtaja Aila Lavaste jättää Jyväskylän Kaleva. 5.12.2005. Viitattu 22.5.2014.
  5. Liinamaa, Arja: Aila luovutti avaimet Reinolle Jyväskylän kaupungin tiedotuslehti. 30.5.2007. Arkistoitu 12.5.2008. Viitattu 7.8.2015.
  6. Sirén, Anna: Reino Bragge toivoo teatterin kumpuavan ympäröivästä ajasta Yle Uutiset. 5.8.2010. Viitattu 7.8.2015.
  7. Doagu, Shahin: Kari Arffman Jyväskylän kaupunginteatterin johtoon Keskisuomalainen. 15.6.2010. Viitattu 28.11.2013. [vanhentunut linkki]
  8. Heli Kaski: Jyväskylän kaupunginteatterin johtaja eroaa 29.1.2015. Ylen uutiset. Viitattu 29.1.2015.
  9. Raitio, Riikka: Hilkka Hyttinen Jyväskylän kaupunginteatterin johtoon Yle Uutiset. 6.5.2015. Viitattu 7.8.2015.
  10. Jyväskylän kaupunginteatteri sai uuden johtajan: "Meidän pitää pystyä arvostamaan keskisuomalaista kulttuuria" Yle Uutiset. Viitattu 8.5.2021.
  11. Westman, Maija-Liisa: Keskisuomalainen teatteri Finnica. 2002. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 7.8.2015.
  12. Näyttelijät Jyväskylän kaupunginteatteri. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 22.05.2024.
  13. Jyväskylän kaupunginteatteri on reiluin kulttuurityönantaja 13.4.2008. Yle Uutiset. Viitattu 21.2.2014.
  14. Historiaa Jyväskylä.fi. Jyväskylän kaupunginteatteri. Arkistoitu 16.4.2020. Viitattu 25.3.2020.
  15. Mustalaisleiri muuttaa taivaaseen Savonlinnassa. Keskisuomalainen, 13.6.2014. Keskisuomalainen Oy. ISSN 0356-1402.
  16. Uuden talon aika (Arkistoitu – Internet Archive). Finnica Keski-Suomi. Viitattu 22.5.2014.

Aiheesta muualla

  • Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jyväskylän kaupunginteatteri Wikimedia Commonsissa
  • Jyväskylän kaupunginteatterin verkkosivu

Alvar Aallon tuotanto
Luettelo Alvar Aallon suunnittelemista rakennuksista
1919–1929

Alajärven suojeluskuntatalo | Villa Väinölä | Jyväskylän työväentalo | Seinäjoen suojeluskuntatalo | Lounais-Suomen Maalaistentalo | Läntinen Pitkäkatu 20 | Jyväskylän suojeluskuntatalo | Muuramen kirkko

1930–1945

Paimion parantola | Turun Sanomien toimitalo | Villa Tammekann | Oulun sulfiittiselluloosatehdas | Viipurin kaupunginkirjasto | Alvar Aallon kotitalo | Savoy-maljakko | Sunilan asuinalue | Sunilan sellutehdas | Tehtaanmäen asuinalue | Terassitalo | Villa Mairea | Stora Enson Anjalankosken tehtaat

1946–1959

Strömbergin tehtaan asuinalue | Rautatalo | Insinööritalo | Otahalli | Säynätsalon kunnantalo | Oulun lannoitetehdas | Aerola | Muuratsalon koetalo | Pamilon vesivoimalaitos | Summan paperitehdas | Alvar Aallon ateljee | Jyväskylän uimahalli | Jyväskylän yliopiston päärakennus | Kansaneläkelaitoksen päätoimitalo | Hansaviertel | Aalto-paviljonki | Korkalovaaran asuinalue | Kolmen Ristin kirkko | Aalto-keskus | Kulttuuritalo | Maison Louis Carré

1960–1969

Lieksankosken voimalaitos | Lakeuden Risti | Keski-Suomen museo | Lappia-talo | Aaltohuset | Alvar-Aalto-Kulturhaus | Aalto-Hochhaus | Pyhän Hengen kirkko ja seurakuntakeskus | Enso-Gutzeitin pääkonttori | Seinäjoen kaupungintalo | Viitatorni | Ilokivi | Pylkönmäen kirkko | Teknillisen korkeakoulun päärakennus | Seinäjoen kaupunginkirjasto | Seinäjoen seurakuntakeskus | Rovaniemen kaupunginkirjasto | Pyhän Stefanoksen kirkko | Valtion virastotalo (Seinäjoki) | Kirjatalo | Villa Kokkonen

1970–1991

Alajärven hallintokeskus | Villa Skeppet | Pohjolan talo | Otaniemen vesitorni | Finlandia-talo | Kunsten | Alvar Aalto -museo | Sähkötalo | Ristinkirkko | Riolan kirkko | Jyväskylän kaupunginteatteri | Seinäjoen kaupunginteatteri | Essenin oopperatalo | Alajärven kaupunginkirjasto