Houhajärvi
| Houhajärvi | |
|---|---|
 Näkymä Houhajärven pohjoispäästä. | |
| Maanosa | Eurooppa |
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Koordinaatit | 61°16′48″N, 23°00′40″E |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Sammujoen valuma-alue (35.18) |
| Laskuoja | Houhajärvenoja [1] |
| Järvinumero | 35.184.1.002 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 92,5 m [2] |
| Rantaviiva | 27,662 km [3] |
| Pinta-ala | 3,73071 km² [3] |
| Tilavuus | 0,00870209 km³ [3] |
| Keskisyvyys | 2,33 m [3] |
| Suurin syvyys | 7,38 m [3] |
 Houhajärvi | |
| [ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]  | |
| Infobox OK | |
Houhajärvi on Pirkanmaalla Sastamalassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistön Kokemäenjoen alueen Sammunjoen valuma-alueeseen.[2]
Maantiede
Järven pinta-ala on 373 hehtaaria ja sen pituus on 8,0 kilometriä ja leveys 700 metriä. Levein kohta 1,4 kilometriä sijaitsee järven luoteispäässä. Tulo-ojat laskevat pääasiassa pelloilta. Yhden tulo-ojan nimi on Hyssäänoja. Järven luusua sijaitsee järven eteläpään lounaisrannalla, josta saa alkunsa 3,2 kilometriä pitkä Houhajärvenoja, joka yhtyy Hanhijärveltä laskevaan Pikkujokeen. Pikkujoki laskee vielä 5,6 kilometriä Sammaljokeen.[2][3]
Järven rantaviiva on 27,7 kilometriä pitkä ja ranta on pääosin moreeni- ja kalliopohjaista metsämaastoa. Rantaan rajautuu useasti peltoja, mutta loma-asunnot täyttävät muuten rannat. Maatiloja on useita ja niille johtaa tiet Sammaljoen ja Sastamalan keskustan väliseltä tieltä. Järven eteläpuolella on Houhajärven kylä.[2][3]
Järven laajemmassa pohjoisosassa on yksitoista saarta, jotka ovat usein luodon kokoisia. Suurimpien saarten nimet ovat Komeronsaari, Paljassaari, Peilisaari ja Pukkisaari (niemi). Pieniä saaria ovat Kuttusaari, Pukkisaari ja Tupsukari. Levonnokka ahtaa etensä kapean salmen. Sen eteläpuolella saaria on kovin vähän. Houhajärven kohdalla on toinen kapea salmi, jonka ylittää kevyt silta.[2]
Virkistys
Houhajärvi on vähitellen rehevöitynyt. Sen veden happitilanne ja veden laatu on viime aikoina kärsinyt esimerkiksi veden vähyydestä ja haja-asutusalueen kuormituksesta. Erityisesti vuonna 1997, jolloin sen rehevöitymisestä keskusteltiin julkisesti, heräsivät eri tahot vaatimaan toimia. Järveä on ryhdytty nyt kunnostamaan. Vuonna 2013 haettiin lupa rakentaa järven luusuaan pohjapato, jolla nostettaisiin vedenpinnan korkeutta etenkin vuoden kuivimpina aikoina.[1][4] Pohjapato valmistui vuonna 2015. Sillä nostettiin järven pinnan keskikorkeutta 13 cm. Samalla pinnan korkeusvaihtelu väheni merkittävästi. Muina hoitotoimenpiteinä on toteutettu hoitokalastusta, kuhaistutuksia ja veden vaihtuvuutta estävän kasvuston niittoja.
Historiaa
Vuoden 1855−56 Kalmbergin kartastossa järven muoto on hieman muuttunut nykyiseen verrattuna. Tämä merkitsee, että järven pintaa on alennettu.[5] Tämä on saattanut tapahtua sen jälkeen, kun talollinen Ferdinand Jaamala ja hänen kumppanit hakivat lupaa kuivauttaa Houhajärvi vuonna 1840. Lupa hankkeelle myönnettiin 1841.[6] Houhajärven vedenpinnan korkeutta laskettiin silloin noin metrin.[1]
Lähteet
- ↑ a b c Aluehallintovirasto: Houhajärven kunnostaminen sekä töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Sastamala (Arkistoitu – Internet Archive), 2013
- ↑ a b c d e Houhajärvi, Sastamala (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ a b c d e f g OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 14.12.2014.
- ↑ Rotko, Pia & Lyytimäki, Jari: Viestintä vesistöjen kunnostuksessa, Suomen Ympäristökeskus, 2004
- ↑ Kalmbergin kartasto: Koottu kartasto, suoraan: kartalle (fc20050771.jpg), 1855-56
- ↑ Turun maakunta-arkisto: Turun ja Porin lääninkanslian vesiasioiden hakemisto (Arkistoitu – Internet Archive)
Kokemäenjoen vesistö (35)
| Kokemäenjoen alue (35.1) • Vanajaveden–Pyhäjärven alue (35.2) • Näsijärven–Ruoveden alue (35.3) • Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alue (35.4) • Ikaalisten reitin valuma-alue (35.5) • Keuruun reitin valuma-alue (35.6) • Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alue (35.7) • Vanajan reitin valuma-alue (35.8) • Loimijoen valuma-alue (35.9) |
Kokemäenjoen alue (35.1)
| Rajautuvat vesistöt ja vesistön osat: | Kuutilonojan valuma-alue (83.041) • Pietniemenojan valuma-alue (83.039) • Lahdenojan valuma-alue (83.033) • Harjajuovan–Pinkjärven valuma-alue (83.027) • Eurajoen vesistö (34) • Loimijoen valuma-alue (35.9) • Vanajaveden–Pyhäjärven alue (35.2) • Näsijärven–Ruoveden alue (35.3) • Ikaalisten reitin valuma-alue (35.5) • Karvianjoen vesistö (36) • Kellahdenojan valuma-alue (3.046) | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kokemäenjoen alaosan alue (35.11) | Kokemäenjoki • Pappilanjärvi | ||||||||||||||||||
| Kokemäenjoen yläosan alue (35.12) | noin 20 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Kuloveden alue (35.13) | noin 80 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Harjunpäänjoen valuma-alue (35.14) | noin 60 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Kauvatsanjoen valuma-alue (35.15) | noin 100 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Saikkalanjoen valuma-alue (35.16) | noin 50 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Sarkolanjoen valuma-alue (35.17) | noin 80 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Sammunjoen valuma-alue (35.18) | Sammunjoki • Ruokojärvi • Sammakkajärvi • Lailujärvi • Pikku Murtojärvi • Murtojärvi • Iso-Kuovanen • Vihdanlammi • Hanhijärvi • Houhajärvi | ||||||||||||||||||
| Tattaranjoen valuma-alue (35.19) | Tattaranjoki • Leistilänjärvi (kuivatettu järvi) |
