Henrik Calonius
| Henrik Calonius | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 19. kesäkuuta 1873 Hamina |
| Kuollut | 7. joulukuuta 1914 Petrokov |
| Ammatti | poliisi |
| Vanhemmat | Emil Wilhelm Matias Calonius, Eva Hildur Ulrika Falkenberg af Trystorp |
| [ Muokkaa Wikidatassa ]  | |
| Infobox OK | |
Adolf Henrik Matias Calonius (19. kesäkuuta 1873 Hamina – 7. joulukuuta 1914 Petrokov, Puola) oli suomalainen ratsumestari, jota pidetään Suomen poliisikoiratoiminnan alkuunpanijana.
Henrik Caloniuksen vanhemmat olivat kenraaliluutnantti Emil Wilhelm Matias Calonius (1840–1906) ja vapaaherratar Eva Hildur Ulrika Falkenberg af Trystorp. [1]
Helsingin poliisilaitoksen palveluksessa ollut Calonius johti Laukon torpparihäätöjen aikana tammikuussa 1907 Helsingistä tullutta ratsupoliisikomennuskuntaa, joka vastasi häätöjen toimeenpanemisesta. Häätöjen yhteydessä tapahtui useita yhteenottoja, ja erityisen pahaa vertaa herätti se, että poliisit järjestivät Laukossa ollessaan tanssiaiset joka ilta. [2]
Elokuussa 1909 Caloniuksen johtama 12-miehinen ratsupoliisiosasto oli Terijoella turvaamassa Venäjän duuman jäsenen professori Mihail Herzensteinin murhaoikeudenkäyntiä. Murhasta syytettynä oli venäläisen Musta sotnja -järjestön jäseniä, jotka Pietarissa junalla tullut 300 mustasotnjalaisen joukko aikoi väkivalloin vapauttaa. Tiukat turvatoimet estivät kuitenkin tämän yrityksen. [3]
Calonius toi keväällä 1909 Saksasta Suomen ensimmäiset poliisikoirat saksanpaimenkoirat Hektor von der Volmeburgin[4] ja Benno von Volmenthalin sekä dobermanni-nartun Zilly von Thüringenin. Saksa oli näihin aikoihin edelläkävijämaa poliisikoirien käytössä.[5]
Calonius osallistui ensimmäisen maailmansodan taisteluihin venäläisten joukoissa. Hän kaatui Petrovin lähellä Puolassa 7. joulukuuta 1914. Caloniuksen ruumis tuotiin Suomeen, ja hänet hautajaisensa pidettiin Helsingissä 16. joulukuuta 1914. [6]
Lähteet
- ↑ Kansallisbiografia: Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917 - Emil Wilhelm Matias Calonius
- ↑ Kalevi Anttila: Torpparilaitos Suomessa (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Pikkupietari tarinoi: Ruhtinas Mihail Herzensteinin murha Terijoen rantahiekalla 1906
- ↑ 1917–1920: Poliisitoimintaa sekasorron jälkeen Poliisimuseo. Viitattu 26.6.2023.
- ↑ Haista ite -näyttelyn tähti on täytetty poliisikoira, Aamulehti 14.5.2009 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Tuomas Hoppu: Maailmansodan rintamilta Venäjän sisällissotaan: Venäjän palveluksessa olleiden suomalaisten aktiivi- ja reserviupseerien tappiot 1914-22, teoksessa Lars Westerlund (toim.) Suomalaiset ensimmäisessä maailmansodassa. Venäjän, Saksan, Ison-Britannian, Yhdysvaltain, Kanadan, Ranskan, Australian, Uuden Seelannin, Etelä-Afrikan ja Neuvosto-Venäjän armeijoissa menehtyneet suomalaiset sekä sotaoloissa surmansa saaneet merimiehet. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 6/2004 ISBN 952-5354-48-2 s. 15-16 (Arkistoitu – Internet Archive)
|
