Félix Guattari

Pierre-Félix Guattari (30. huhtikuuta 1930 – 29. elokuuta 1992) oli ranskalainen psykoterapeutti ja filosofi, joka perusti sekä skitsoanalyysin että ekosofian. Hänet tunnetaan erityisesti yhteistyöstään Gilles Deleuzen kanssa.

Teoksia

• La révolution moléculaire (1977)
• L’intervention institutionnelle (Paris: Petite Bibliothèque Payot, n. 382–1980)
• Les Trois écologies (1989)
• Cartographies Schizoanalytiques (1989)
• Chaosmose (1992, suom. Kaaosmoosi. (Chaosmose, 1992.) Suom. Mariaana Fieandt-Jäntti ja Heikki Jäntti. Polemos. Helsinki: Tutkijaliitto, 2010. ISBN 978-952-5169-62-1. )
• Chaosophy (1995)
• Soft Subversions (1996)

Yhteistyössä Gilles Deleuzen kanssa

• Anti-Oidipus: Kapitalismi ja skitsofrenia. (Capitalisme et schizophrénie 1: L’anti-Œdipe, 1972.) Suomentanut Tapani Kilpeläinen. Helsinki: Tutkijaliitto, 2007. ISBN 978-952-5169-51-5.
• Kafka: Pour une Littérature Mineure (1975)
• Capitalisme et Schizophrénie 2. Mille Plateaux (1980)
• Mitä filosofia on?. (Qu’est-ce que la philosophie?, 1991.) Suomentanut Leevi Lehto. Helsinki: Gaudeamus, 1993. ISBN 951-662-568-1.

Yhteistyössä Antonio Negrin kanssa

• Les nouveaux espaces de liberté (1985)

Aiheesta muualla

• Chimeres site on Guattari. (ranskaksi)
• Multitudes page on Guattari. (ranskaksi)

Auktoriteettitunnisteet Kansainväliset FAST ISNI VIAF WorldCat Kansalliset Norja Espanja Ranska BnF data Katalonia Saksa Italia Israel Belgia Yhdysvallat Ruotsi Latvia Japani Tšekki Australia Kreikka 2 Korea Kroatia Alankomaat Puola Portugali Tieteilijät CiNii zbMATH Taiteenala RKD Artists ULAN Henkilöt Deutsche Biographie Trove Muut IdRef