Cyrillaceae
| Cyrillaceae | |
|---|---|
 Cyrilla racemiflora | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Streptophyta |
| Kaari: | Versokasvit Embryophyta |
| Alakaari: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Luokka: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alaluokka: | Koppisiemeniset Angiospermae |
| Lahko: | Ericales |
| Heimo: | Cyrillaceae Lindl., nom. cons. |
| Suvut ja lajit | |
| |
| Katso myös | |
| | |
| Infobox OKNimi-testi OK | |
Cyrillaceae on vain kaksi lajia käsittävä kasviheimo koppisiemenisten Ericales-lahkossa, johon myös kanervakasvit (Ericaceae) kuuluvat.
Tuntomerkit
Kasvit ovat puita tai pensaita, joiden lehdet ovat ehytlaitaiset, lyhytruotiset ja kierteisesti järjestyneet. Usein niissä on mustat korvakemaiset rauhaset. Kukat sijaitsevat pitkissä ja terttumaisissa kukinnoissa ja ovat tavallisesti säteittäisiä, ja niiden verhiö ja teriö ovat tyveltään yhdislehtisiä. Heteet ovat kahtena kiehkurana tai heteitä on yhtä monta kuin verholehtiä; ponnet ovat soikeita ja avautuvat raoilla. Sikiäin on kehänalainen, koostuu kahdesta viiteen yhteen kasvaneesta emilehdestä ja suippenee vähitellen lyhyeksi vartaloksi, jonka päässä on liuskainen luotti. Sikiäimessä on 2–15 kärki-istukallista ja riippuvaa siemenaihetta. Hedelmä on avautumaton, 1–4-siemeninen, kuiva luumarja tai 2–5-siipinen samara (pähkylä). Siemenessä on vain vähän ravintovarastoa (endospermiä).[1]
Levinneisyys
Heimon lajit kasvavat hajanaisesti Kaakkois-Yhdysvalloissa, Karibian alueella, Keski-Amerikassa ja Etelä-Amerikan pohjoisosassa.[2]
Luokittelu
Heimon läheisin sukulainen on kanervakasvien (Ericaceae) heimo. Cyrillaceae-heimossa on vain kaksi eri sukuihin (Cyrilla ja Cliftonia) luettua lajia.[1]
Käyttö
Kumpaakin lajia kasvatetaan lämpimillä alueilla koristekasveina vaaleiden kukkien ja lehtien punertavan syysvärityksen vuoksi.[3]
Lähteet
- Kasvien maailma. Otavan iso kasvitietosanakirja. Osa 1. - Otava, Helsinki, 1979. ISBN 951-1-05098-2
- Stevens, P. F. (2001 onwards). Angiosperm Phylogeny Website. Version 12, July 2012 [and more or less continuously updated since]. http://www.mobot.org/MOBOT/research/APweb/.
Viitteet
|
