Avaruustutkimus

Apollo 17:n kuukulkuneuvo (Lunar Rover)

Avaruustutkimus on aurinkokunnan ja sitä ympäröivän maailmankaikkeuden tutkimista Maan ulkopuolella olevilla laitteilla. Avaruutta tutkitaan muun muassa avaruusteleskoopeilla, Maata kiertävillä satelliiteilla, sekä ulkoavaruuteen lähetetyillä robottiluotaimilla.[1]

Osa-alueet

  • Maan magnetosfäärin tutkimus
  • Auringon tutkimus
  • avaruusplasmafysiikka
  • suurenergia-astrofysiikka: röntgentähtitiede ja gammatähtitiede
  • kosmologia
  • optinen ja UV-tähtitiede
  • infrapunatähtitiede
  • planeettatutkimus. NASAssa se on pääosin Jet Propulsion Laboratoryn hoidossa.
  • Eksoplaneettojen tutkimus ja elämän etsintä ovat nousseet suosituiksi teemoiksi vasta 2000-luvulla. Älyllisen elämän etsiminen avaruudesta(esimerkiksi SETI) on edelleen suurten avaruusjärjestöjen toiminnan ulkopuolista tutkimusta. Eksoplaneettatutkimuksessa pyritään tähtitieteen lisäksi etsimään elinkelpoisia planeettoja.
  • Astrobiologia on sekä planeettoihihin liittyvä tutkimusala. Sen varhaisimpia teorioita oli 1800-luvun panspermia-malli elämän siirtymiselle paikasta toiseen avaruudessa.

Historia

Avaruusaika alkoi 1957 kun neuvostoliittolainen satelliitti Sputnik 1 lähetti Maahan radiosignaalin. Sitä seurasivat pian Neuvostoliiton Luna-ohjelma sekä Yhdysvaltain Pioneer- ja Ranger-ohjelmat. Nämä luotaimet ohittivat Kuun läheltä tai iskeytyivät sen pintaan.[1]

1960-luvun alussa aloitettiin planeettalennot Venukseen ja Marsiin. Vuonna 1973 Yhdysvaltain Mariner 10 -avaruusalus ohitti Venuksen ja jatkoi Merkuriukseen. Neuvostoliiton Venera 9- ja 10-luotaimet ottivat kuvia Venuksen pinnasta, ja myöhemmin Pioneer Venus- ja Magellan-alukset kartoittivat tutkan avulla sen pintaa.[1]

Marsia alettiin kartoittaa 1976 kun Viking 1- ja 2-luotaimet saavuttivat sitä kiertävän radan. Luotaimien mukana lähetetyt laskeutumisalukset tutkivat lisäksi kahta planeetan pinnan kohtaa, mutta eivät löytäneet merkkejä elämästä. Vuonna 1997 Mars Pathfinder laskeutui planeetan pinnalle.[1]

Vuonna 1972 laukaistiin Pioneer 10 ja 11 tutkimaan jättiläisplaneettoja Jupiteria ja Saturnusta. Myöhemmin Voyager 1 ja 2 saavuttivat planeetat, ja Voyager 2 lähti Uranusta ja Neptunusta kohti. Galileo-luotain asettui Jupiteria kiertävälle radalle 1995 ja Cassini matkasi Saturnukselle 2004.[1]

Ensimmäinen avaruudessa käynyt ihminen oli neuvostoliittolainen Juri Gagarin Vostok-aluksella 1961. Neuvostoliittolaisten avaruusohjelmia olivat Voshod ja Sojuz, ja amerikkalaisten ohjelmia Mercury ja Gemini. Presidentti Kennedy lausui maansa tavoitteeksi lähettää ihminen kuuhun 1960-luvun aikana, ja 20. heinäkuuta 1969 Apollo 11:n kuumoduuli Eagle laskeutui Kuuhun ja astronautti Neil Armstrong astui ensimmäisenä ihmisenä Kuun kamaralle. Armstrongin jälkeen muitakin astronautteja kävi Kuun pinnalla, ja Kuusta on tuotu Maahan paitsi valokuvia, myös kiviä ja hiekkaa.[1]

Vuonna 1981 laukaistiin avaruussukkula Columbia, ja sitä seurasi säännöllisin väliajoin uusia sukkulalentoja. Vuonna 1986 Challenger-sukkulan onnettomuudessa kuoli seitsemän astronauttia.[1]

Neuvostoliitto rakensi pitkäaikaisen avaruudessa oleskelun tutkimiseen Saljut- ja Mir-avaruusasemat. Yhdysvallat kehitti Skylab-avaruuslaboratoriota 1970-luvun alkupuolella. 1990-luvulla yhdysvaltalaiset astronautit alkoivat vierailla Mir-asemalla.[1]

Tärkein Maasta ohjattava avaruusteleskooppi on Hubble, joka kiertää 600 kilometrin korkeudella Maan pinnasta.[1]

Planeettaluotaimia

Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: 2000-luku puuttuu
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: luettelo ei vastaa otsikkoa, esim. Apollo 11 ei ole avaruusluotain lisäksi kattava luettelo ei liene tässä mielekäs, ehkäpä yhdistettävä:Avaruusluotain

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b c d e f g h i Martin, Penny (päätoimittaja): Geographica: Suuri maailmankartasto, s. 16–17. Könemann, 2000 (alkuteos 1999). ISBN 3-8290-2481-9.

Kirjallisuutta

  • Karttunen, Hannu: Avaruuden valloitus. Helsingissä: Ursa, 2014. ISBN 978-952-5985-25-2.
  • Seppinen, Ilkka: Suomalaisen avaruustutkimuksen historia. Euroopan avaruusjärjestön jäsenyyteen asti. Helsinki: Yliopistopaino, 2004. ISBN 951-570-573-8.

Aiheesta muualla

  • ESA
  • NASA
  • Avaruustutkimuksen KryoUni-nimenen suomalainen podcast-sivusto, jossa pääosin englanninkielisisiä puheita (Arkistoitu – Internet Archive)
  • Esitelmä avaruustutkimuksen historiasta
  • Yle Elävä arkisto: Avaruuden valloitus alkoi 1950-luvulla
  • Avaruusrekka