Automaattirata

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Automaattirata eli automaattimetro on metroliikenteen muoto, jossa kuljettaja on korvattu automaatiolla. Automaattiradat ovat aina metroja, koska automaatio soveltuu vain muusta liikenteestä kokonaan erotettuun liikenteeseen.

Helsingin metroa oli suunniteltu automaattiradaksi jo rakentamisvaiheessa[1], ja HKL ilmoitti loppuvuodesta 2018 aloittavansa esiselvityksen metron automatisoinnista.[2]

Automaattiratoja maailmalla

  • Kööpenhaminan metro
  • Docklands Light Railway (Lontoo)
  • Lille (VAL: Vehicule Automatique Leger)
  • Toulouse (VAL: Vehicule Automatique Leger)
  • Rennes (VAL: Vehicule Automatique Leger)
  • Lyonin metrolinja D
  • Pariisin metrolinja 14
  • Vancouverin Skytrain
  • John F. Kennedyn lentokentän terminaalien välinen linja

Edut ja ongelmat

Automaattimetron eduiksi on esitetty alhaiset liikennöintikustannukset, kun kuljettajaa ei tarvita, tavallista metroa suurempi liikennöintitiheys sekä tavallista metroa pienemmät investointikustannukset asemien ollessa lyhempiä. Toisaalta ongelmina on nähty automaation mahdollinen epäluotettavuus sekä pikaraitiotietä korkeammat investointikustannukset. Automaattimetron kapasiteetti voi vaihdella raitiotien ja metron kapasiteettien välillä junan koon ja vuorotiheyden mukaan.

Aiheesta muualla

  • Robert Schwandlin metrosivu Urbanrail.net

Lähteet

  1. Automaattimetro 1970 - Suomen Raitiotieseura raitio.org. Viitattu 26.2.2019.
  2. Metron automatisoinnin selvitys käynnistyy talvella – hintalappu kohoaa satoihin miljooniin Länsiväylä. Viitattu 26.2.2019.