Arresø
Arresø | |
---|---|
Arresø | |
Valtiot | Tanska |
Alue | Pääkaupunkialue |
Kunnat | Frederiksværk |
Paikkakunta | Hillerødin kunta, Halsnæs ja Gribskovin kunta |
Koordinaatit | 55°58′29″N, 12°06′15″E |
Mittaustietoja | |
Pituus | 6 km |
Leveys | 6 km |
Pinta-ala | 39,7 km2[1] |
Tilavuus | 122,75 hm3 |
Keskisyvyys | 3,1 m |
Suurin syvyys | 5,6 m tai 3,1 m |
Valuma-alue | 216,1 km2 |
Arresø | |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ] | |
Infobox OK |
Arresø on järvi Tanskan Själlannissa Frederiksværkin itäpuolella. Järvi on pinta-alaltaan Tanskan suurin, 39,87 neliökilometriä.
Arresø on matala järvi, jonka suurin syvyys on 5,9 metriä.[2] Arresø sijaitsee kolmen kunnan, Halsnæsin, Gribskovin ja Hillerødin alueella. Arresø laskee Frederiksværkissa sijaitseva Arresøn kanavan kautta Roskilden vuonoon. Järveen laskee useita puroja, joista tärkein on Pøleå. Arresøn länsipuolella sijaitsee useita kukkuloita, joista on hyvät näkymät järvelle.[3]
Historia
Arresø on oli alunperin Kattegatin vuono, josta tuli makean veden järvi noin 2000–3000 vuotta sitten. 1700-luvulle saakka Arresø oli tulvaherkkä järvi, mikä johtui ojan heikoituksesta. Vuonna 1717 aloitettiin Arresøn kanavan ja sulun rakennustyöt, jotka saatiin valmiiksi 1719. Kanavan vesivoimaa käytettiin 1750-luvulta lähtien valimoon ja ruutimyllyyn. Vuonna 1899 perustettiin toimikunta tutkimaan Jäämeren vedenkorkeutta. Søborg Søsta saatujen kokemusten perusteella tutkittiin, voitaisiinko Arresø kuivattaa ja käyttää maataloustarkoituksiin. Ruudin ja kalastuksen arvo johti kuitenkin siihen, ettei hanke toteutunut. Nykyisin järvi on nimetty elinympäristö- ja linnustonsuojelualueeksi.[3]