Adèle (Vexin)
 | Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Ranskan monarkia
Kapeting-dynastia
(suorat kapetingit)
Kapeting-dynastia
(suorat kapetingit)
Hugo Capet
Lapset:
- Robert II Hurskas
Robert II Hurskas
Lapset:
- Henrik I
- Robert I
Henrik I
Lapset:
- Filip I
- Hugo Magnus
Filip I
Lapset:
- Ludvig VI
Ludvig VI Paksu
Lapset:
- Ludvig VII
- Robert I
Ludvig VII Nuori
Lapset:
- Marie
- Alix de France
- Marguerite de France
- Adèle
- Filip II
- Agnes de France
Filip II Augustus
Lapset:
- Ludvig VIII
Ludvig VIII Leijona
Lapset:
- Ludvig IX Pyhä
- Robert I
- Alphonse
- Pyhä Ranskan Isabel
- Anjoun ja Sisilian Kaarle I
Ludvig IX Pyhä
Lapset:
- Filip III Rohkea
- Robert
- Ranskan Agnes
Filip III Rohkea
Lapset:
- Filip IV Kaunis
- Kaarle
- Louis
- Margareeta Ranskalainen
Filip IV Kaunis
Lapset:
- Ludvig X Itsepäinen
- Filip V Pitkä
- Isabella de France
- Kaarle IV Kaunis
Ludvig X Itsepäinen
Lapset:
- Johanna II
- Juhana I Postuumi
Juhana I Postuumi
Filip Pitkä V
Kaarle IV Kaunis
Adèle de France (1160–1221) oli Ranskan kuninkaan Ludvig VII:n tytär.
Elämäkerta
Hänen äitinsä, Kastilian Constance kuoli synnyttäessään häntä lokakuussa 1160.
Jo lapsena, vuonna 1169 solmitun Montmirail'n rauhan yhteydessä Adèle kihlattiin Englannin prinssille Rikhardille, joka oli Henrik II:n ja Eleonoora Akvitanialaisen toinen poika ja myöhempi kuningas Rikhard II:n Leijonamieli. Kihlauksen seurauksena Adèle lähetettiin Englantiin Henrik II:n toivomuksesta. Näin hän sai hallintaansa poikansa kihlatun läänitykset Aumalen ja Eun kreivikunnat, jotka olivat nuoren morsiamen myötäjäiset. Tuona aikana Englannissa ja eritoten Ranskassa liikkui paljon erinomaisen epäluotettavia huhuja ja pilkkapuheita, joiden mukaan Henrik II otti Adèlen rakastajattarekseen heti kun tämä oli riittävän vanha ja viivytti tarkoituksella tämän tähden avioliittoa poikansa ja Adèlen välillä. Lisäksi juoruttiin, että Adèlella olisi ollut lapsi appensa Henrik II:n kanssa.
Vuonna 1174 paavi Aleksanteri III puuttui asiaan ja pannaanjulistuksen uhalla vaati sovitun avioliiton toteuttamista. Ivryn rauhalla 21. syyskuuta 1174 Henrik II uudistikin Ludvig VII:lle lupauksensa nuorten välisestä liitosta. Nyt myötäjäisiin lisättiin Berryn herttuakunta. Henrik II uudisti lupauksensa pikaisesta avioliitosta vielä joulukuussa 1183 ja laskiaisena 1186, mutta ei kuitenkaan pitänyt lupaustaan.
Kun kuningas Henrik II kuoli 6. kesäkuuta 1189, niin Adèlen pitkäaikaisesta kihlatusta Rikhardista tuli hallitsija. Rikhard kutsui Adèlen Roueniin helmikuussa vuonna 1190, mutta jo seuraavana vuonna 1191 hän ilmoitti Ranskan Filip Augustukselle, että hänen ja Adèlen kihlaus olisi päättynyt ja syyksi hän ilmoitti juuri tuon kihlattunsa huhujen mukaisen suhteen isäänsä ja heidän yhteisen lapsensa. Tosiasissa purkamisen syyt löytyvät Rikhardin omasta seksuaalisesta suuntautumisesta. Tämän ilmoituksen jälkeen Adèle palasi takaisin Ranskaan.
Adèlen veli Ranskan kuningas Filip Augustus, tuntien erinomaisesti Rikhardin mieltymykset, tarjosi tämän jälkeen sisartaan puolisoksi Rikhardin nuoremmalle veljelle Juhanalle vuonna 1192. Tällöin kuitenkin Juhanan äiti, Eleonoora Akvitanialainen puuttui asiaan ja pani avioitumispuheille pisteen. Adèle kuitenkin avioitui 20. elokuuta 1195 Ponthieun kreivin Guillaume III:n Talvasin kanssa. Myötäjäisinään Adèle vei avioliittoon Eun ja Arquesin kreivikunnat ja 5000 markan lainan. Pariskunta sai kolme lasta:
- Jean II, joka kuoli nuorena,
- Marie (kuollut 1250 tai 1251), Pontieun kreivitär, joka Avioitui Aumalen ja Dammertin kreivin Simon kanssa ja sai perintönä Ponthieus kreivikunnan, toisen avioliiton hän solmi Mathieu Montmorencyn kanssa.
- Isabelle. Épagnen abbedissa.
Adèle oli elossa vielä 28. heinäkuuta 1218. Sen jälkeiseltä ajalta hänestä ei löydy merkintöjä asiakirjoista muita tietoja kuin hänen kuolinvuotensa.
| ||||||||||
